perjantai 21. helmikuuta 2014

Hyvän mielen toko- ja agitreenit!

Keskiviikkona 19.2. suuntasimme illalla Malmille tokotreeneihin. Teemana oli AVO-liikkeiden läpikäynti sekä seuraamisen nostatus. Alkuviikosta oli ollut normaalia vähemmän ohjelmaa ja Freya oli intoa ja energiaa täynnä päästessään halliin. Freyan patoutunut energiamäärä pysyi ihmeen hyvin hallinnassa ja treenit sujuivat todella hyvin! :)

Alkuun otin Freyalle vaihdellen lyhyitä seuruupätkiä kiersimme kasikkoa sekä ympyrää, teimme rytminvaihdoksia kiihdytyksestä maltilliseen kävelyyn sekä käännöksiä, joissa vinkkaan hartialinjalla, että käännös tulee. Freya piti todella hienosti kontaktia. Voi kunpa joskus saisin tämän välitettyä kisoihin! Seuruupätkät sujuivat niin hyvin, että jätin turhan hinkkauksen ja siirryin ripeästi seuraaviin liikkeisiin.

  • Teimme Hilkan kanssa Freyalle ja Viiville AVO:n paikkamakuun, joka sujui myös hienosti. Lopusta Freya alkoi vähän piippailla, mutta pysyi loppuun asti asemissa. --> bileet ja kissanruokaa!
  • Avo-luokan hypyssä on vielä hiottavaa. Freya hyppää reippaasti ja menee käskystä tomerasti istumaan, mutta harmittavan lähelle estettä, josta on vaikea ponnistaa takaisin. Freya on kyllä toistaiseksi onnistunut hyppäämään, mutta tähän paneudutaan nyt enemmän.   
  • Nouto meni treeneissä tosi hienosti! Tämä on Freyan virallinen sytytysliike. Ihme kyllä ei edes hamunnut kapulaa vaan toi sen reippaasti eteeni ja irrotti käskystä. Pähee!
  • Loppuun teimme vielä luoksetulon stoppeja lyhyellä matkalla sekä kaukkarit. Kaukokäskyissä ei ollut mitään ongelmaa, joten hioimme enemmän stoppeja, jotka vaativatkin vielä vähän enemmän, sillä Freya valuu helposti eteenpäin. 

Tärkeintä oli kuitenkin Freyan huikea motivaatio meidän treeneissä ja treenin jälkeen olin aika fiiliksissä :) Kävelimme 45min lenkin, jonka jälkeen oli agilitytreenien vuoro. Freyan flow-tila jatkui ja saimme aikaan huipputreenin omaan tasoomme nähden! HSKH:n agility on aina haastavaa, sillä rata on aina yhtä pyöritystä. Yleensä meidän homma kaatuu siihen, että en liiku tarpeeksi tai teen töksähteleviä ohjausliikkeitä, jotka Freya tulkitsee radalla väärin. Tällä kertaa meidän keskinäinen harmonia kuitenkin toimi ja Freya meni juuri sinne mihin pyysin ja kykenin ohjaamaan johdonmukaisesti ja pysymään liikkeessä. Teimme erilaisia ohjauskuvioita (mm. saksalainen) vaihdellen 4-7 estettä. Ohjaajamme Outi kehui Freyan kuuliaisuutta! Se todella menee sinne minne pyydetään eikä sooloile mitään omaansa. Nyt meikäläisen pitää vain oppia ohjaamaan :D

Kaksi huippuhyvin kulkenutta treeniä toi taas valoa tunnelin päähän! Ei me varsinaisesti olla pimeydessä kuljettu, mutta on kiva saada välillä kokea niitä päiviä, jolloin yksinkertaisesti kaikki menee nappiin. Treenien jälkeen pystyin jo visuoimaan meidät agilityn kisakentille, kunnes palasin takaisin maan pinnalle. Mutta kyllä se kisapäiväkin vielä koittaa! ;)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti