lauantai 29. maaliskuuta 2014

Toko on sittenkin ihan ok, toko on kivaa, toko on supersiiistiiii!

Jotain meille on tapahtunut tämän kevään aikana. Ehkä olen itse paremmalla tuulella treeneissä, ehkä en vaadi Freyalta niin paljon, mutta jotenkin me ollaan yhdessä alettu pitää tokosta todella paljon! Nykyään Freya on jokaisella lenkillä menossa asuntomme lähistöllä olevalle alakentälle, missä tehdään tokon omatoimitreenejä.

Oma tokointo nousi tänään ihan uudelle tasolle, kun olin seuramme tokokisojen kehäsihteerinä avo- ja voittajaluokassa. Suorituksia seuratessa aloin miettiä, ettei se voittajaluokka nyt ehkä niiiiiin mahdotonta olisi saavuttaa kuin miltä olen sen mielessäni saanut tuntumaan. Haastetaso nousee paljonkin verrattuna avo-luokkaan, mutta tämän päivän motivaatiobuusteri on saanut minut suorastaan vakuuttumaan siitä, että vielä tulee päivä, jolloin mekin kilpailemme voittajassa (mielenkiinnolla odottelen mitä kirjoitan tänne muutaman kuukauden jälkeen :P) Joka tapauksessa työvuoroni päätyttyä ostin kaikki voittajaluokkaan tarvittavat harjoitteluvälineet, ajoin kotiin ja lähdin Freyan kanssa treenaamaan.

Kävelin Freyan kanssa metsässä ja piilottelin sille tunnarikapulaa milloin mihinkin koloon. Menin lähelle tunnarikapulan sijaintipaikkaa ja sanoin Freyalle "oma". Otin muutaman askeleen kohti kapulaa, jolloin Freya sai hajun ja löysin kapulan! Teki mieli kiljua riemusta, mutta maltoin ja tyydyin rauhallisesti kehumaan koiraa. Tätä jatkettiin muutamia kertoja ja Freya sai juonesta heti kiinni. Tässä on meidän uusi lenkkeilyprojekti.

Metsässä tarpomisen jälkeen menin Freyan kanssa alakentälle ja teimme muutamia ruutuunlähetyksiä, jotka menivät targetin avulla ok.

Ruudun jälkeen teimme lyhennetyllä matkalla luoksetulon stoppeja ja tässä tuli kyllä sellainen Einstein elämys meille molemmille! Tänään kisoja seuratessani huomasin, että vain muutama koirakko sai luoksetulosta kiitettävän ja ne, jotka siinä onnistuivat, pysäyttivät koiran nopealla käden liikkeellä. Ryhdyinpä miettimään Freyan vahvaa paimennustaipumusta, saalisviettiä ja sitä kuinka se "kyttää" ja reagoi nopeisiin liikkeisiin. Niinpä tällä kertaa kutsuin Freyan luokse ja käskysanan sijaan tein nopean liikkeen kädellä. Freya pysähtyi kuin seinään. Luoksetulot ovat valuneet meillä koko ajan, mutta nyt teimme viisi täydellistä luoksetulon stoppia.

Loppuun rallattelimme vielä pienen seuruupätkän ympyröitä, kulmia ja käännöksiä. Freya pysyi hyvin mukana hyvällä vireellä! Olipa hyvä fiilis lyhyen treenisessiomme jälkeen. Ehkä nousujohteinen tokoilu fiilis johtuu yksinkertaisesti siitä, että jokainen treeni viime aikoina on mennyt ihan nappiin. Hyvä suoritus ruokkii aina seuraavaa. Aiemmassa postauksessa sanoin, että huhtikuun alussa tulee Freyan eka Avo koe, mutta eipä tulekaan, kun en ilmoittanut meitä kokeeseen. Syytä en tiedä. Ei vain tuntunut oikealta ratkaisulta siihen paikkaan. Pitää luottaa intuitioon! ;) Mutta MH-luonnekuvaus meillä on tulossa huhtikuun lopussa ja sitä me odotamme jo jännityksellä. :)

1 kommentti: