perjantai 21. helmikuuta 2014

Hyvän mielen toko- ja agitreenit!

Keskiviikkona 19.2. suuntasimme illalla Malmille tokotreeneihin. Teemana oli AVO-liikkeiden läpikäynti sekä seuraamisen nostatus. Alkuviikosta oli ollut normaalia vähemmän ohjelmaa ja Freya oli intoa ja energiaa täynnä päästessään halliin. Freyan patoutunut energiamäärä pysyi ihmeen hyvin hallinnassa ja treenit sujuivat todella hyvin! :)

Alkuun otin Freyalle vaihdellen lyhyitä seuruupätkiä kiersimme kasikkoa sekä ympyrää, teimme rytminvaihdoksia kiihdytyksestä maltilliseen kävelyyn sekä käännöksiä, joissa vinkkaan hartialinjalla, että käännös tulee. Freya piti todella hienosti kontaktia. Voi kunpa joskus saisin tämän välitettyä kisoihin! Seuruupätkät sujuivat niin hyvin, että jätin turhan hinkkauksen ja siirryin ripeästi seuraaviin liikkeisiin.

  • Teimme Hilkan kanssa Freyalle ja Viiville AVO:n paikkamakuun, joka sujui myös hienosti. Lopusta Freya alkoi vähän piippailla, mutta pysyi loppuun asti asemissa. --> bileet ja kissanruokaa!
  • Avo-luokan hypyssä on vielä hiottavaa. Freya hyppää reippaasti ja menee käskystä tomerasti istumaan, mutta harmittavan lähelle estettä, josta on vaikea ponnistaa takaisin. Freya on kyllä toistaiseksi onnistunut hyppäämään, mutta tähän paneudutaan nyt enemmän.   
  • Nouto meni treeneissä tosi hienosti! Tämä on Freyan virallinen sytytysliike. Ihme kyllä ei edes hamunnut kapulaa vaan toi sen reippaasti eteeni ja irrotti käskystä. Pähee!
  • Loppuun teimme vielä luoksetulon stoppeja lyhyellä matkalla sekä kaukkarit. Kaukokäskyissä ei ollut mitään ongelmaa, joten hioimme enemmän stoppeja, jotka vaativatkin vielä vähän enemmän, sillä Freya valuu helposti eteenpäin. 

Tärkeintä oli kuitenkin Freyan huikea motivaatio meidän treeneissä ja treenin jälkeen olin aika fiiliksissä :) Kävelimme 45min lenkin, jonka jälkeen oli agilitytreenien vuoro. Freyan flow-tila jatkui ja saimme aikaan huipputreenin omaan tasoomme nähden! HSKH:n agility on aina haastavaa, sillä rata on aina yhtä pyöritystä. Yleensä meidän homma kaatuu siihen, että en liiku tarpeeksi tai teen töksähteleviä ohjausliikkeitä, jotka Freya tulkitsee radalla väärin. Tällä kertaa meidän keskinäinen harmonia kuitenkin toimi ja Freya meni juuri sinne mihin pyysin ja kykenin ohjaamaan johdonmukaisesti ja pysymään liikkeessä. Teimme erilaisia ohjauskuvioita (mm. saksalainen) vaihdellen 4-7 estettä. Ohjaajamme Outi kehui Freyan kuuliaisuutta! Se todella menee sinne minne pyydetään eikä sooloile mitään omaansa. Nyt meikäläisen pitää vain oppia ohjaamaan :D

Kaksi huippuhyvin kulkenutta treeniä toi taas valoa tunnelin päähän! Ei me varsinaisesti olla pimeydessä kuljettu, mutta on kiva saada välillä kokea niitä päiviä, jolloin yksinkertaisesti kaikki menee nappiin. Treenien jälkeen pystyin jo visuoimaan meidät agilityn kisakentille, kunnes palasin takaisin maan pinnalle. Mutta kyllä se kisapäiväkin vielä koittaa! ;)


lauantai 1. helmikuuta 2014

Freyasta tuli TK1

Freya oli kolmannessa ALO kokeessaan 25.1.2014, jossa tuomarina toimi Harri Laisi.

Lottonumeromme olivat tällä kertaa seuraavat:
Luoksepäästävyys  10
Paikalla makaaminen   10
Seuraaminen kytkettynä   8
Seuraaminen taluttimetta  8,5
Liikkeestä maahanmeno  10
Luoksetulo  10
Liikkeestä seisominen  10
Estehyppy  8
Kokonaisuus  9

= 185 pistettä KP --> TK1


Saimme videolle kokeen, joten omien onnistumisien ja virheiden analysointi oli helpompaa. Tässäkin kokeessa oli paljon hyvää, mutta myös paljon asioita, joita on huomioitava harjoittelussa tästä eteenpäin.

Jospa aloitetaan niistä hyvistä puolista. Saimme vihdoin jäävistä täydet pisteet! Niitähän on tahkottu tässä läpi syksyn ja talven.Vaikka meidän molemmat seuraamiset tippuivat kasiin, olen silti tyytyväinen, että Freyalla pysyi kontakti paremmin, eikä se haistellut maata kertaakaan. Sijaistoiminta on siis vähentynyt mistä olen hurjan iloinen. Freya pysyi liikkeiden välillä hyvässä kontaktissa minuun, joten sen kanssa oli helppoa siirtyä liikkeestä toiseen.

 Uskon, että seuraamisen numerot tippuivat, koska Freyan paikka heittelehti ja välillä se otti etäisyyttä minuun pariinkin otteeseen oman hölmöilyni takia. Esim. käännöksissä Freya väisti liikkeitäni mikä näkyy hyvin videolla. Estehypyn numero tipahti, koska Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa esteeseen. Tässäkin olisin voinut huomioida koiran paremmin ja ottaa enemmän etäisyyttä esteeseen, jolloin Freyan olisi ollut parempi hypätä. Mutta seliseli! Yksi syy siihen, että Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa on, että Freyan vire kokeessa oli suorastaan flegmaattinen.

Paikkamakuun jälkeen odotimme 2,5 tuntia omaa vuoroamme ja Freya otti rennosti tuon ajan. Niin rennosti, että se maata röhnotti rapsutettavana melkein kaksi tuntia! Välillä kävimme kävelemässä ja lämmittelemässä kokeeseen ja varsinkin puoli tuntia ennen koetta keskityin Freyan sytyttelyyn, mutta eipä se oikein auttanut. Kehään mentäessä Freyan vire laski rauhallisuuden perikuvaksi! Eikä omassakaan vireessäni ollut kehumisen varaa. Minulla oli käsi siteessä pienen tapaturman vuoksi. Sitä jomotti ja särki särkylääkkeestä huolimatta, väsytti ja oma viretila vaikutti varmasti Freyaan, jonka tyyli nimenomaan tokossa on muutenkin aika rauhallinen. Teimme perusvarman suorituksen keräten kasaan 185 pistettä. Tuomari sanoi, että yleisvaikutelma oli hyvä. Mutta en ollut samaa mieltä. Se ei ollut minun Freyaa, joka on aina valmiina ja vastaanottavana seuraavaan tehtävään.

Nyt on mennyt viikko pohtiessa tokoa ja kuvioita, mitä tästä eteenpäin. Mielenkiintoista seuraamisessa on se, että esim. juoksiessani lenkillä Freya vapaana, Freya tulee usein viereeni seuraamisliikkeeseen ja tekee täydellisen suorituksen häntä heiluen ilman, että olen antanut sille seuraamiskäskyä. Itseasiassa Freya tarjoaa aika usein seuraamista, kun en anna sille seuraamiskäskyä. Miksi se ei tykkää seuraamisesta kokeessa? Tilanne, paine, jännitys, oma tunnetilan muutos? Mitä teen väärin??? Ja ennen kaikkea mitä teen kokeessa väärin? Jos olisimme menneet treenaamaan agilityä, sen vire ei todellakaan olisi ollut sitä mitä kokeessa nähtiin.

Freya tarvitsee varsinkin seuraamisen harjoitteluun enemmän yllätyksellisyyttä. Vaihtelevaa palkkaa ja vauhtileikittelyä sekä enemmän vahvistusta siitä, että se tekee oikein. Koska siihen Freya pyrkii! Se ei ikinä sohlaa omiaan treeneissäkään vaan yrittää aina tehdä sen mitä pyydän. Siksi minun täytyy heittää itseni paremmin likoon ja unohtaa ns. virallinen olemus ajatellessani tokoa, koska se luo selkeästi Freyaan epävarmuutta.

Uskon, että myös AVOOn siirtyminen tekee meille hyvää. Siellä on liikkeitä, jotka nostattavat automaattisesti Freyan virettä. Esim nouto on liike, josta Freya todella syttyy! Viime viikolla meillä oli hyvä hallitokotreeni, jossa Freya suoritti liikkeitä taas ihan eri vireessä kuin kokeessa ja näki, että se oikein nautti treenistä! Joten tässä sitä on palapeliä ratkottavaksi.

Niin ja Freyalla alkoi toiset juoksut 1.2. Väliksi tuli 9kk, 4 päivää. Parempaan aikaan eivät olisi voineetkaan tulla. Maaliskuussa olisi muutama herkullinen AVO-luokan koe. Saattaa olla, että ne kokeet tulevat meille liian aikaisin, mutta pidetään mieli avoinna ja katsotaan mihin olemme siihen mennessä kerenneet.



Amazeme February Stars "Freya"