lauantai 18. toukokuuta 2013

SBCAK:n erikoisnäyttely Jämsässä

Tänään herätyskello soikin jo aamu viideltä ja suuntasimme kohti Jämsää SBCAK:n erkkariin. Ilma ei meitä suosinut, mutta onneksi sade taukosi juuri meidän kehän alkaessa. Oli mahtavaa nähdä niin paljon tuttuja paikalla varsinkin kaikki Hyyperit ja kasvattaja Marjo. Erityisonnittelut vielä Jonnalle ja Lovalle sekä Mimmulle ja Hopulle, jotka olivat erinomaisessa vedossa tänään! ;)

Freyan arvostelu Elina Haapaniemeltä oli:
13kk vanha merle hyvä tyyppi feminiininen, soma pää hyvä ilme joskin hieman pyöreät silmät, purenta ok poistetusta hampaasta esitetty SKL-todistus, hyvä ylälinja, kohtuullinen kaula, hieman niukasti kulmautunut etuosa, samoin takaa. Askeltaa hyvin sivusta hännän kanto "rajoilla" liikkeessä.
tuloksena: EH

Eihän me viikossa saatu ihmeitä aikaiseksi näyttelyjuoksun suhteen ja nyt siitä korkeasta hännästäkin tuli maininta ;D. Heti, kun tulee uusia koiria ja varsinkin kun ollaan ulkona, häntä karkaa ihan omille ulottuvuuksilleen. Toisaalta jos vertaa meidän edellisen viikon juoksukatastrofiin niin kyllä Freya esiintyi paremmin tänään. Paljon on meillä vielä tekemistä (varsinkin projekti häntä). Freya jaksoi kuitenkin seistä pitkään ja kärsivällisesti paikoillaan, siitä olen edelleen tosi tyytyväinen.

Ja mitenkäs se elämä jatkuu tämän jälkeen? Näyttelyt saavat jäädä hetkeksi odottamaan Freyan kasvamista ja kehittymistä, katsotaan syksyllä uudestaan. Jospa saisimme syksyllä kaikki Hyyperit jälleen saman kehän ääreen:). Freyan juoksut alkavat olla ohi ja karvaa lähtee paljon, joten vedetäänpä tyttö bikinikuntoon ja pohjavillat pois. Onpahan helpompi hengittääkin kesällä.

Meidän treenikesää kuvaa erityisesti yksi sana ja se on toko. HSKH:lla on omat tokokisat elokuussa ja tähtäin ja hinku alo-luokkaan on kova. Kisauran korkkaus toisi myös lisää ponnetta omaan motivaatioon, koska kyllähän me treenataan kovasti juuri sen takia, että päästäisiin jonain kauniina päivänä sinne kisakentille. Meidän kisauran aloitusta jarruttaa myös oma kokemattomuuteni, sillä vielä on paljon opittavaa liikkumisesta ja kaksoiskäskyjen antamisesta. Nekin pitää saada karsittua ennen kuin voidaan astua päivänvaloon.

Kova aikataulu pitää huolen siitä, ettei me ainakaan laiskistumaan päästä. Agility on nyt vähintään kerran viikossa, samoin hakutreenit. Keskiviikkona olimme harjoittelemassa tunnistusnoudon alkeita, jossa Freya tajusi idean heti. Freya on oppinut käyttämään nenäänsä hakutreeneissä mistä näyttäisi olevan hyötyä myös tunnistusnoutoa silmällä pitäen. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti