Blogi on elänyt viikon hiljaiseloa, joten nyt on kerennyt syntymään monenmoista ajatusta.
Ensinnäkin viime viikon haku-treeneissä opin tyttösestämme aivan uusia puolia. Eli Freyalle on ruvettu tekemään haussa etsintätreenien jälkeen aina muutamia rulla-harjoituksia. Freyalla on kuitenkin ollut vähän paha tapa jäädä fiilistelemään rullan kanssa yksikseen eikä luovuta rullaa minulle vaikka hän oikein ansiokkaasti hakeekin rullan maalimieheltä.
Olen aina houkutellut Freyaa nameilla tuomaan rullan käteeni, tosin vaihtelevalla menestyksellä. Viime kerralla Freyan lällättely meni kuitenkin niin pitkälle, että oli pakko ottaa aikalisä ja miettiä kuinka Freyan saa tuomaan rullan MINULLE. Vaihdoin namipalkan patalappuun, Freyan TOP 1 leluun (kyllä, parhaat lelut ovat yleensä niitä halvimpia.....ja oudoimpia. Freya nimittäin ra-kas-taa patalappua ja sen tappamista! Patalappu läpsyy kivasti molemmin puolin poskia eikä se ole liian iso ravisteltavaksi :D). Kun Freya toi rullan käteeni, palkkasin saman tien patalapulla leikkimällä. Ja siitäkös tyttö innostui! Eli leikki meni ruoan edelle!!! Freya kuumenee tästä patalappu-repimisleikistä niin paljon, että kierrokset nousevat nollasta sataan saman tien. Joten hirveästi ei tarvitse leikkiä ettei kierrokset nouse liikaa ja harjoituksen pystyy suorittamaan muutaman kerran vielä uudelleen. Joka tapauksessa näin saimme onnistuneesti Freyan jälleen tuomaan rullan käteeni. Tietysti helpointa olisi jos meillä olisi jo nouto kunnossa, mutta kun ei ole niin näillä keinoin mennään. Itseasiassa olemme vasta opetelleet noudon alkeita ja Freya pitää nyt kapulaa muutaman sekunnin nätisti suussaan.
Sitten aivan toisenlaiseen asiaan. Aloin muutama päivä sitten kiinnittämään huomiota Freyan "nuuskutus kohtauksiin". Olen nähnyt koirien aikaisemminki tekevän kerran tai pari samalla tavoin. Internetin mukaan oiretta kutsutaan nimellä reverse sneezing ja youtubessakin on muutamia videoita koirista tällä nimityksellä (tosin niissä koirien oireet ovat aika hurjan näköisiä ja Freyan oireet ovat aika paljon lievempiä). Freyalla alkoi kuitenkin pari päivää sitten tulemaan monta kertaa tällaisia "ilman ulospuhaltamis-kohtauksia". Ensin ajattelin, että kyse on jostain kennelyskästä tai vastaavaa, mutta Freya ei yski ollenkaan, joten en tiedä voiko kyse olla kennelyskästä? Kolmen päivän aikana Freya on ehkä kahteen kertaan "kakonut" niinkuin kurkussa olisi jotain. Välïllä nokasta tulee kuitenkin kirkasta vettä ja koira aivastelee jonkin verran. "Kohtauksen" aikana Freya myöskin nieleksii muutaman kerran, joten voisiko kyseessä olla jokin hengitystietulehdus? Tässä oli jo muutama päivä, kun oireet mielestäni lievenivät ja ajattelin, että tämä menee ohi itsestään, mutta tänään aamusta oireita oli jälleen enemmän. Oireet ovat kyllä tosi epämääräisiä. Muuten Freya on virkeä ja touhukas oma itsensä ja syö normaalisti. Olemme nyt tehneet vain rauhallisia lenkkejä ja välttänyt kaikkea riehumista ja muutenkin koiraa kuormittavaa toimintaa.
Itse epäilen joko flunssaa tai nenäpunkkeja. Mehän olimme Messukeskuksen pentunäyttelyssä muutama viikko sitten ja se on oikeastaan ainoa mahdollisuus mistä jonkun tartuntapöpön olisi voinut saada. Internetin mukaan reverse sneezing on pääsääntöisesti vaaratonta eikä sen syytä tarkkaan tiedetä. Nyt arvon blogin lukijat, jos teillä kellään on kokemusta vastaavasta niin laittakaa tulemaan kommenttia ja omia kokemuksia! Jos oireet eivät nyt muutamassa päivässä mene selkeästi parempaan suuntaan niin on aika mennä eläinlääkäriin. Sitten loppuu ainakin tämä epätietoisuus (toivottavasti).
lauantai 24. marraskuuta 2012
torstai 15. marraskuuta 2012
Liebster-haaste
Huippua! Saimme Mirkulta ja Novalta tällaisen hienon "Liebsterin", me kiitämme! ;)
Haasteen säännöt:
Meillä tulee eniten luettua Hyypereiden blogeja, eikä meillä ole vielä kovin montaa blogia edes seurannassa, joten valinta on helppo! Nyt lähtee Liebsterit takaisin kierrokselle :P On kyllä hieno lukea Hyypereiden blogeja, koska pennut ovat samassa iässä ja treenaavat aika pitkälti samoja juttuja. Välillä voi itsekin saada vinkkiä ja uusia ideoita blogeista ja ennen kaikkea pääsee lukemaan siskojen kuulumisia! :)
Meidän suosikkiblogit ovat siis:
 |
| "rakastettu, suosikki" |
Haasteen säännöt:
- Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi haasteen sinulle.
- Valitse viisi blogia (joilla on alle 200 lukijaa) ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
- Toivo, että ihmiset kelle jätit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikkiblogilleen.
Meillä tulee eniten luettua Hyypereiden blogeja, eikä meillä ole vielä kovin montaa blogia edes seurannassa, joten valinta on helppo! Nyt lähtee Liebsterit takaisin kierrokselle :P On kyllä hieno lukea Hyypereiden blogeja, koska pennut ovat samassa iässä ja treenaavat aika pitkälti samoja juttuja. Välillä voi itsekin saada vinkkiä ja uusia ideoita blogeista ja ennen kaikkea pääsee lukemaan siskojen kuulumisia! :)
Meidän suosikkiblogit ovat siis:
tiistai 13. marraskuuta 2012
Ilmaisuja ja esineitä
Minulla on nyt viikko vapaata ja tänään pyysin Outia ja Ramia josko tehtäisiin pieni extra-treeni. Niinpä menimme metsäsaarekkeelle. Otimme tänään pennuille ilmaisuja ja vähän esine-etsinnän alkeita. Freyalle otettiin muutama harjoitus niin, että toinen meni 5-10m päähän rullan kanssa ja piti rullaa alhaalla. Lähetin Freyan maalimiehen luokse, Freya otti rullan ja toi sen minulle. Tämä oli ihanteellinen tilanne, mikä toistui muutaman kerran tosi hienosti.
Muutaman toiston jälkeen, kun Freya oli ensin hienosti hakenut rullan maalimieheltä, tyttö aloitti lällättelyn eikä tuonut rullaa suoraan minulle. Namilla sain houkuteltua tytön tuomaan rullan käteeni. Taidanpa vähän lisätä namipanoksia, koska tuo rullan tuominen käteen on vähän huterammalle pohjalla vielä. Tänään minulle oli Freyan ruokanappuloita, joita olin yrittänyt liottaa kissanruuassa. Vähän ankeeta verrattuna johonkin keitettyyn sydämeen vaikkapa :D Onneksi tuo on perso ruualle eikä tajua nirsoilla :P
Vahvistamme siis kotona rullaharjoituksia ja projektina on "kolmion" opettaminen Freyalle. Eli Freya menee pistolle, hakee maalimieheltä rullan, jonka aikana minä kävelen eteenpäin suoraa ja Freya tuo rullan käteeni. Siinä on tuleva kuvio, jota nyt vahvistetaan.
Lisäksi harjoittelimme vähän esine-etsinnän alkeita. Ensin Freya ja Torsti katsoivat, kun Turo näytti kuinka homma toimii. Tämän jälkeen oli pentujen vuoro. Freyalle heilutettiin hanskaa n. 7m etäisyydeltä metsässä ja kun hanska tippui, Freya lähetettiin hakemaan hanska. Tämäkin onnistui hienosti ja hanska palautui käteeni, joskin pienellä viiveellä, koska Freya päätti itse, milloin hän tuo haluaa tuoda hanskan. Hmm...parempaa palkkaa näihin treeneihin, ehkä se lisää meikäläisen kiinnostavuutta Freyan silmissä. Nyt kun yritän houkutella Freyaa luokseni huudellen iloisesti ja houkutellen, Freya lähinnä katsoo minua, että ootkohan sä nyt ihan tosissas!?
Oli kuitenkin tosi hyvä treeni tänään. Kyllä meillä on kasvamassa täällä taitavia pikku bordercollieita ;)
ps. musta tuntuu, että tänään Torsti huomasin sen vakkaritreenikaverin olevankin tyttö! Alkoi yhtäkkiä haistelemaan Freyaa siihen malliin, että hetkonen tolla ei oo kyllä kaikki kunnossa....eikun.... sehän onkin... TYTTÖ!! :D
Muutaman toiston jälkeen, kun Freya oli ensin hienosti hakenut rullan maalimieheltä, tyttö aloitti lällättelyn eikä tuonut rullaa suoraan minulle. Namilla sain houkuteltua tytön tuomaan rullan käteeni. Taidanpa vähän lisätä namipanoksia, koska tuo rullan tuominen käteen on vähän huterammalle pohjalla vielä. Tänään minulle oli Freyan ruokanappuloita, joita olin yrittänyt liottaa kissanruuassa. Vähän ankeeta verrattuna johonkin keitettyyn sydämeen vaikkapa :D Onneksi tuo on perso ruualle eikä tajua nirsoilla :P
Vahvistamme siis kotona rullaharjoituksia ja projektina on "kolmion" opettaminen Freyalle. Eli Freya menee pistolle, hakee maalimieheltä rullan, jonka aikana minä kävelen eteenpäin suoraa ja Freya tuo rullan käteeni. Siinä on tuleva kuvio, jota nyt vahvistetaan.
Lisäksi harjoittelimme vähän esine-etsinnän alkeita. Ensin Freya ja Torsti katsoivat, kun Turo näytti kuinka homma toimii. Tämän jälkeen oli pentujen vuoro. Freyalle heilutettiin hanskaa n. 7m etäisyydeltä metsässä ja kun hanska tippui, Freya lähetettiin hakemaan hanska. Tämäkin onnistui hienosti ja hanska palautui käteeni, joskin pienellä viiveellä, koska Freya päätti itse, milloin hän tuo haluaa tuoda hanskan. Hmm...parempaa palkkaa näihin treeneihin, ehkä se lisää meikäläisen kiinnostavuutta Freyan silmissä. Nyt kun yritän houkutella Freyaa luokseni huudellen iloisesti ja houkutellen, Freya lähinnä katsoo minua, että ootkohan sä nyt ihan tosissas!?
Oli kuitenkin tosi hyvä treeni tänään. Kyllä meillä on kasvamassa täällä taitavia pikku bordercollieita ;)
ps. musta tuntuu, että tänään Torsti huomasin sen vakkaritreenikaverin olevankin tyttö! Alkoi yhtäkkiä haistelemaan Freyaa siihen malliin, että hetkonen tolla ei oo kyllä kaikki kunnossa....eikun.... sehän onkin... TYTTÖ!! :D
maanantai 12. marraskuuta 2012
RULLAILLAAN!
Hakutreeneissä Freyan suorittaminen alkaa olla sen verran hyvällä mallilla, että pikkuhiljaa siirrytään treeneissä uuteen vaiheeseen, ilmaisuun. Päätös haukun ja rullan välillä oli helppo sillä Freya ei hauku. Välillä Freyan sattuessa haukahtamaan ihan havahdun siihen, että ainiin se osaa haukkuakin?! jaaaa tollanen ääni siitä lähtee! :D
Askartelimme Rainen kanssa Freyalle tällaisen hienon harjoitusrullan, kun emme malttaneet odottaa, että saamme rullat tilattua. Näytimme rullaa hakutreeneissä, josta koutsin kommenttina oli: söpö, kiva, haluatteko lainata näitä ja Rainen kouraan ojennettiin kolme rullaa ;D
Näillä siis lähtevät nyt harjoitukset käyntiin. Hakuryhmämme pitää ylläpitäviä treenejä läpi talven ja talven projektina meillä on erityisesti tuo ilmaisun opettaminen. Aloitamme siis ihan sillä, että kotioloissa pienellä etäisyydellä Freya ottaa rullan Rainelta ja tuo sen minulle käteen. Koitimme tätä jo eilen ja tyttö äkkäsi homman heti. Harjoittelemme usein, mutta lyhyitä sarjoja! Freya kuskaa rullaa ikään kuin se olisi suorittamassa jotain suuren suurta tehtävää. Ja niinhän se onkin. :)
 |
| tadaa! tässä se on. |
Askartelimme Rainen kanssa Freyalle tällaisen hienon harjoitusrullan, kun emme malttaneet odottaa, että saamme rullat tilattua. Näytimme rullaa hakutreeneissä, josta koutsin kommenttina oli: söpö, kiva, haluatteko lainata näitä ja Rainen kouraan ojennettiin kolme rullaa ;D
Näillä siis lähtevät nyt harjoitukset käyntiin. Hakuryhmämme pitää ylläpitäviä treenejä läpi talven ja talven projektina meillä on erityisesti tuo ilmaisun opettaminen. Aloitamme siis ihan sillä, että kotioloissa pienellä etäisyydellä Freya ottaa rullan Rainelta ja tuo sen minulle käteen. Koitimme tätä jo eilen ja tyttö äkkäsi homman heti. Harjoittelemme usein, mutta lyhyitä sarjoja! Freya kuskaa rullaa ikään kuin se olisi suorittamassa jotain suuren suurta tehtävää. Ja niinhän se onkin. :)
lauantai 10. marraskuuta 2012
Ensimmäinen pentunäyttely!
Tänään oltiin siis Helsingin Messukeskuksen Best In -pentunäyttelyssä ja hyvin meni! :) Marssiessani halliin soimasin itseäni jo valmiiksi siitä, etten ollut totuttanut Freyaa näyttelyolosuhteisiin, jossa on halli täynnä ihmisiä ja koiria. Olin varma, että pentu sinkoaa joka suuntaan ja olin jo aamulla käynyt vähän tottistelemassa alakentällä, jotta ei mentäisi näyttelyihin ihan kovin höyry päällä.
Pelkoni osoittauti TÄYSIN aiheettomaksi, sillä Freya osoitti ihan uskomatonta kylmäpäisyyttä! Alkuun tietysti nuuhki innokkaana joka suuntaan ja nautti ihmisiltä saamastaan huomiosta, mutta pian tyttö rauhottui eikä ollut enää moksiskaan koko touhusta. Minua rupesi jo naurattamaan, kun Freya oikoi tassujaan ja kellisteli lattialla. Moni ihminen kulki ohitse ja nauroi, että "tuo ainakin ottaa rennosti täällä". :D Uskomatonta, kun miettii ettei Freya ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa, jossa olisi ollut vastaavaa häiriötä.
Näyttelyyn oli ilmoittautunut ainoastaan kaksi bordercollieta ja toinen oli urospentu. Hauskan tilanne sinänsä, sillä molemmat pennut olivat blue merlejä. Pennut löysivät saman tien yhteisen sävelen ja olisivat niin mielellään ruvenneet leikkimään! "Ai säkin oot tällanen eri värinen" ;D
Kehässä Freya esittäytyi mielestäni oikein hienosti. Alkuun pelkästään kävelytin pentua ripeästi, eikä Freya tehnyt yhtäkään kengurunloikkaa tai hyppyä koko esittelyn aikana! :) Olin myös pakahtua ylpeydestä, kun käskin Freyan seisomaan ja tyttö vaan kiltisti seisoi ja tapitti namikättäni ja lopulta tosin alkoi jo vähän kärsimättömästi katsomaan minuun päin, että koskas sitä namia oikein tulee :D Seisoi kuitenkin kiltisti koko arvostelun ajan! Huippu huippu-tyttö!!! <3<3<3
Tuloksena oli siis punainen nauha ja Freya sai pennuista KP:n! Freya oli ROP-pentu eli 15.30 mentiin vielä kehäkierrokselle, josta tosin ei tällä kertaa tullut menestystä. Kaikista eniten mieltäni lämmitti pennun käytös! Kun ei tehty mitään, Freya nukkui ja kun tapahtui niin pentu jaksoi keskittyä. ROP-kehässäkin Freya ravasi ja malttoi seistä paikallaan todella hienosti. Tämä tyttönen ylitti odotukseni jälleen aivan satasella!
Freyan arvostelu:
Hyvin kehittynyt narttupentu jolla on oikeat mittasuhteet. Hyvän pään malli, ilme ja korvat. Riittävä kaula, hyvin kulmautuneet raajat, sopusuhtainen luusto, hyvin kehittynyt runko, hyvä karva, kevyet liikkeet.
Kokonaisuudessaan päivä oli onnistunut ja näyttelyiden lomassa tapasimme HSKH:n toko-ryhmästä tutun treenikaverinkin, joiden omistajien seurassa aika meni mukavasti rupatellen. Lisää kokemusta ja uusia näyttelyitä! Meitä puri (ainakin minua, Raine ei tule koskaan myöntämään) pieni näyttelykärpänen tänään ;)
Pelkoni osoittauti TÄYSIN aiheettomaksi, sillä Freya osoitti ihan uskomatonta kylmäpäisyyttä! Alkuun tietysti nuuhki innokkaana joka suuntaan ja nautti ihmisiltä saamastaan huomiosta, mutta pian tyttö rauhottui eikä ollut enää moksiskaan koko touhusta. Minua rupesi jo naurattamaan, kun Freya oikoi tassujaan ja kellisteli lattialla. Moni ihminen kulki ohitse ja nauroi, että "tuo ainakin ottaa rennosti täällä". :D Uskomatonta, kun miettii ettei Freya ole koskaan ollut vastaavassa tilanteessa, jossa olisi ollut vastaavaa häiriötä.
 |
| Freya päätti ottaa rennosti |
Näyttelyyn oli ilmoittautunut ainoastaan kaksi bordercollieta ja toinen oli urospentu. Hauskan tilanne sinänsä, sillä molemmat pennut olivat blue merlejä. Pennut löysivät saman tien yhteisen sävelen ja olisivat niin mielellään ruvenneet leikkimään! "Ai säkin oot tällanen eri värinen" ;D
Kehässä Freya esittäytyi mielestäni oikein hienosti. Alkuun pelkästään kävelytin pentua ripeästi, eikä Freya tehnyt yhtäkään kengurunloikkaa tai hyppyä koko esittelyn aikana! :) Olin myös pakahtua ylpeydestä, kun käskin Freyan seisomaan ja tyttö vaan kiltisti seisoi ja tapitti namikättäni ja lopulta tosin alkoi jo vähän kärsimättömästi katsomaan minuun päin, että koskas sitä namia oikein tulee :D Seisoi kuitenkin kiltisti koko arvostelun ajan! Huippu huippu-tyttö!!! <3<3<3
Tuloksena oli siis punainen nauha ja Freya sai pennuista KP:n! Freya oli ROP-pentu eli 15.30 mentiin vielä kehäkierrokselle, josta tosin ei tällä kertaa tullut menestystä. Kaikista eniten mieltäni lämmitti pennun käytös! Kun ei tehty mitään, Freya nukkui ja kun tapahtui niin pentu jaksoi keskittyä. ROP-kehässäkin Freya ravasi ja malttoi seistä paikallaan todella hienosti. Tämä tyttönen ylitti odotukseni jälleen aivan satasella!
Freyan arvostelu:
Hyvin kehittynyt narttupentu jolla on oikeat mittasuhteet. Hyvän pään malli, ilme ja korvat. Riittävä kaula, hyvin kulmautuneet raajat, sopusuhtainen luusto, hyvin kehittynyt runko, hyvä karva, kevyet liikkeet.
Kokonaisuudessaan päivä oli onnistunut ja näyttelyiden lomassa tapasimme HSKH:n toko-ryhmästä tutun treenikaverinkin, joiden omistajien seurassa aika meni mukavasti rupatellen. Lisää kokemusta ja uusia näyttelyitä! Meitä puri (ainakin minua, Raine ei tule koskaan myöntämään) pieni näyttelykärpänen tänään ;)
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Agility, haku ja esineruutu
Näistä kolmesta sanasta on tämä viikonloppu tehty. Lauantaina olimme Koirakoulu Kompassin agilitytreeneissä, jossa käytiin läpi pöytä, kepit, putki ja yksi minirata hyppy-hyppy-putki. Aluksi en meinannut saada Freyaa ollenkaan hyppäämään vaan pentu vaan käveli rimasta läpi. Olin ihan hämmästynyt, että kuinka se ei nyt ymmärrä hypätä yli, kunnes tajusin, että Freyalle oli niin tiivis katsekontaki koko ajan minuun, ettei se ymmärtänyt ylittää estettä.
Niinpä onnistuin opettamaan Freyalle hypyn siten, että laitoin kosketusalustaan namin ja ohjasin Freyan eteenpäin. Tällä taktiikalla Freya tajusi homman kerrasta, eikä sen jälkeen ollut enää ongelmia hypyn kanssa. Freya meni kaikki esteet rohkeasti. Ainoastaan aikuisten puomi aiheutti vähän epäröintiä, mutta houkuttelin namim avulla Freyan suoritettamaan esteen ja se menikin lopulta oikein tyylikkäästi :)
Kyllä huomasi, kuinka koira kuumenee aivan eri tavalla agilityharjoittelusta, missä mennään vauhdilla eteenpäin ilman samankaltaista aivotyöskentelyä, kun esimerkiksi haussa. Freya rakastaa hakutreenejä yli kaiken, mutta silti treeneissä koiraan pysyy aina kontrolli. Agilityssä Freya kuumenee niin, että se sinkoilee joka suuntaan ja korvat menee kiinni. Jouduin itse olemaan hyvin raaaauhallinen ohjatessani koiraa ja varoin kaikin keinoin lietsomasta Freyalle lisää höyryä hattuun.
Ohjaaja Tiina Paavola neuvoi rakentamaan hyvän pohjan yksittäisten esteiden kanssa ja käyttämään koulutuksessa kosketusalustaa ja namia. Siten koira oppii menemään eteenpäin, eikä hae koko ajan kontaktia minusta aina seuraavan liikkeen jälkeen. On tärkeää, että koira oppii menemään eteenpäin ihan jo senkin takia, että jos koira toljottaa jokaisen liikkeen jälkeen minua eikä lue yhtään rataa, se rikkoo helposti itsensä. Tämän huomasin jo aivan yksinkertaisen liikkeen, hypyn, opettamisessa.
Sunnuntaina olimme hakuilemassa. Kolmen piston jälkeen otimme vielä vähän esineruudun alkeita. Rami leikitti Freyaa hanskalla, vei sen pienen etäisyyden päähän ja pudotti hanskan. Tällöin minä päästin koiran irti ja jäin katsomaan mitä tapahtuu. Alkuun Freya tuijotti vain Ramia ja pelkäsin jo hetken, ettei se kiinnitä hanskaan mitään huomiota. Onneksi muutaman sekunnin päästä Freyalla syttyi lamppu ja se lähti hakemaan hanskaa. Kaiken hyvän lisäksi Freya toi minulle hanskan käteen, jonka jälkeen tuli kovasti kehuja ja leikkiä hanskan kanssa. Tämä toistettiin onnistuneesti muutaman kerra ja näin oli meidän ensimmäinen esineruututreeni tehty. Taas oli ylpeys ylimmillään pienestä tytöstämme <3
Kyllä sitä vaan välillä on niin hämillään siitä, millainen pentu meillä onkaan hyppysissämme. Freyan kanssa on ollut tähän asti suunnattoman helppo harrastaa ja käydä koulutuksessa, koska koira oppii älyttömän nopeasti, se pyrkii työskentelemään myös itsenäisesti ja se jaksaa keskittyä. Toivottavasti oma osaaminen riittää tämän kultahippusen kanssa. Onneksi meillä on hyvä tukiverkosto ohjaamassa! :)
Niinpä onnistuin opettamaan Freyalle hypyn siten, että laitoin kosketusalustaan namin ja ohjasin Freyan eteenpäin. Tällä taktiikalla Freya tajusi homman kerrasta, eikä sen jälkeen ollut enää ongelmia hypyn kanssa. Freya meni kaikki esteet rohkeasti. Ainoastaan aikuisten puomi aiheutti vähän epäröintiä, mutta houkuttelin namim avulla Freyan suoritettamaan esteen ja se menikin lopulta oikein tyylikkäästi :)
Kyllä huomasi, kuinka koira kuumenee aivan eri tavalla agilityharjoittelusta, missä mennään vauhdilla eteenpäin ilman samankaltaista aivotyöskentelyä, kun esimerkiksi haussa. Freya rakastaa hakutreenejä yli kaiken, mutta silti treeneissä koiraan pysyy aina kontrolli. Agilityssä Freya kuumenee niin, että se sinkoilee joka suuntaan ja korvat menee kiinni. Jouduin itse olemaan hyvin raaaauhallinen ohjatessani koiraa ja varoin kaikin keinoin lietsomasta Freyalle lisää höyryä hattuun.
Ohjaaja Tiina Paavola neuvoi rakentamaan hyvän pohjan yksittäisten esteiden kanssa ja käyttämään koulutuksessa kosketusalustaa ja namia. Siten koira oppii menemään eteenpäin, eikä hae koko ajan kontaktia minusta aina seuraavan liikkeen jälkeen. On tärkeää, että koira oppii menemään eteenpäin ihan jo senkin takia, että jos koira toljottaa jokaisen liikkeen jälkeen minua eikä lue yhtään rataa, se rikkoo helposti itsensä. Tämän huomasin jo aivan yksinkertaisen liikkeen, hypyn, opettamisessa.
Sunnuntaina olimme hakuilemassa. Kolmen piston jälkeen otimme vielä vähän esineruudun alkeita. Rami leikitti Freyaa hanskalla, vei sen pienen etäisyyden päähän ja pudotti hanskan. Tällöin minä päästin koiran irti ja jäin katsomaan mitä tapahtuu. Alkuun Freya tuijotti vain Ramia ja pelkäsin jo hetken, ettei se kiinnitä hanskaan mitään huomiota. Onneksi muutaman sekunnin päästä Freyalla syttyi lamppu ja se lähti hakemaan hanskaa. Kaiken hyvän lisäksi Freya toi minulle hanskan käteen, jonka jälkeen tuli kovasti kehuja ja leikkiä hanskan kanssa. Tämä toistettiin onnistuneesti muutaman kerra ja näin oli meidän ensimmäinen esineruututreeni tehty. Taas oli ylpeys ylimmillään pienestä tytöstämme <3
Kyllä sitä vaan välillä on niin hämillään siitä, millainen pentu meillä onkaan hyppysissämme. Freyan kanssa on ollut tähän asti suunnattoman helppo harrastaa ja käydä koulutuksessa, koska koira oppii älyttömän nopeasti, se pyrkii työskentelemään myös itsenäisesti ja se jaksaa keskittyä. Toivottavasti oma osaaminen riittää tämän kultahippusen kanssa. Onneksi meillä on hyvä tukiverkosto ohjaamassa! :)
sunnuntai 21. lokakuuta 2012
agilitykurssi ja PAIMENNUSPÄIVÄ
Pitkän, lähes kuukauden mittaisen tauon jälkeen blogi palaa jälleen elävien kirjoihin. Blogin hiljaiselon syynä on oikeastaan se, ettei mitään erikoista ole tapahtunut. Olemme harjoitelleet hakua vähintään kahdesti viikossa ja lisäksi tehneet omia tokoharjoitteita, joihin meillä on loistava alakenttä aivan kotimme lähettyvillä. Tämän lisäksi olemme vähän harjoitelleet näyttelyn alkeita ja omistajaa alkaa kohta jo jännittämään meidän ensimmäinen pentunäyttely, joka on siis 10.11. Helsingin Messukeskuksessa.
Mutta nyt viime viikonloppu oli kyllä niin special tapahtumia täynnä, että kirjoitan tänne näppäimistö sauhuten!
Ensinnäkin lauantaina alkoi meidän kauan odottamamme pentuagility-kurssi Koirakoulu Kompassin järjestämänä. Kurssiin kuuluu kahdeksan oppituntia, joissa joka toinen kerta on agilityä ja toinen tokoa, mutta siten, että opetetaan agilityä tukevia käskyjä ja vieläpä niin ettei koira mene sekaisin tokokäskyjen kanssa vaan agilityyn tulee omansa! Työvuoron takia en päässyt ensimmäiselle tunnille, mutta sain houkuteltua Rainen kurssille (ja tämä ei vaatinut niin paljoa houkuttelua, kun ehkä jotkut ovat saattaneet ymmärtää). Ensimmäinen tunti oli ollut lähinnä koiran hallintaa ja erilaisia temppuja(kuten kieppi ja rundi). Kurssilaisia myös ohjeistettiin koiran lämmittelyssä ennen agilitytreenejä. Olen kovin innoissani tästä kurssista ja raivaan kyllä tiemme vielä seuran agilityryhmään!
Sunnuntaina vietimme todella onnistuneen paimennuspäivän Somerolla! Oli mahtavaa nähdä kasvattaja Marjo sekä kaikki Freyan siskot, joista Hoppukin nähtiin viimein. Viimeksi näin Freyan blue merle-siskon, kun haimme Freyan kasvattajalta kotiin, joten oli hienoa nähdä Hoppukin viimein! :)
Paimennuspäivän ohjelmaan kuului aamupala, kaksi kertaa lampailla sekä lounas. Freya meni lampaille Rainen ohjauksessa, sillä paimennus on kyllä näiden kahden laji ja minun kannattaa pysyä vain tukijoukoissa kentän laidalla (en ole vieläkään unohtanut viime kertaa, jossa Freya ajoi lampaita minua kohti ja juoksin alta pois sen mitä jaloista lähti). Näillä kahdella homma näyttää sujuvan todella hienosti. Harmittaa nämä pääkaupunkiseudun harrastusmahdollisuudet paimentamiseen, mitkä eivät siis ole kovin kummoiset. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää Freyan taitoja yllä sekä päästä kehittymään tässäkin lajissa! :)
Freya on kyllä saanut kipinä paimentamiseen Tyttö jaksaa keskittyä uskomattoman hyvin tehtäväänsä. Freya ei myöskään hauku lampailla, ei se kyllä hauku muutenkaan, vaan työskentelee intensiivisesti ja keskittyneesti. Kun ohjaaja Tuija Vahlroos pyysi Rainea pysäyttämään Freyan ja Raine antoi komennon "maahan", tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä, että Freya totteli Rainea saman tien ja meni maaten. Olemme harjoitelleet maahan-käskyä aika paljon ruokailun yhteydessä sekä seuraamisliikkeessä ja se onkin varmin käsky Freyalle tällä hetkellä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että Freya totteli käskyä saman tien eikä käynyt niin "kuumana", että olisi unohtanut muun ympäriltään. Olimme kyllä kovin ylpeitä pikku paimentytöstämme <3
Mutta nyt viime viikonloppu oli kyllä niin special tapahtumia täynnä, että kirjoitan tänne näppäimistö sauhuten!
Ensinnäkin lauantaina alkoi meidän kauan odottamamme pentuagility-kurssi Koirakoulu Kompassin järjestämänä. Kurssiin kuuluu kahdeksan oppituntia, joissa joka toinen kerta on agilityä ja toinen tokoa, mutta siten, että opetetaan agilityä tukevia käskyjä ja vieläpä niin ettei koira mene sekaisin tokokäskyjen kanssa vaan agilityyn tulee omansa! Työvuoron takia en päässyt ensimmäiselle tunnille, mutta sain houkuteltua Rainen kurssille (ja tämä ei vaatinut niin paljoa houkuttelua, kun ehkä jotkut ovat saattaneet ymmärtää). Ensimmäinen tunti oli ollut lähinnä koiran hallintaa ja erilaisia temppuja(kuten kieppi ja rundi). Kurssilaisia myös ohjeistettiin koiran lämmittelyssä ennen agilitytreenejä. Olen kovin innoissani tästä kurssista ja raivaan kyllä tiemme vielä seuran agilityryhmään!
Sunnuntaina vietimme todella onnistuneen paimennuspäivän Somerolla! Oli mahtavaa nähdä kasvattaja Marjo sekä kaikki Freyan siskot, joista Hoppukin nähtiin viimein. Viimeksi näin Freyan blue merle-siskon, kun haimme Freyan kasvattajalta kotiin, joten oli hienoa nähdä Hoppukin viimein! :)
Paimennuspäivän ohjelmaan kuului aamupala, kaksi kertaa lampailla sekä lounas. Freya meni lampaille Rainen ohjauksessa, sillä paimennus on kyllä näiden kahden laji ja minun kannattaa pysyä vain tukijoukoissa kentän laidalla (en ole vieläkään unohtanut viime kertaa, jossa Freya ajoi lampaita minua kohti ja juoksin alta pois sen mitä jaloista lähti). Näillä kahdella homma näyttää sujuvan todella hienosti. Harmittaa nämä pääkaupunkiseudun harrastusmahdollisuudet paimentamiseen, mitkä eivät siis ole kovin kummoiset. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää Freyan taitoja yllä sekä päästä kehittymään tässäkin lajissa! :)
Freya on kyllä saanut kipinä paimentamiseen Tyttö jaksaa keskittyä uskomattoman hyvin tehtäväänsä. Freya ei myöskään hauku lampailla, ei se kyllä hauku muutenkaan, vaan työskentelee intensiivisesti ja keskittyneesti. Kun ohjaaja Tuija Vahlroos pyysi Rainea pysäyttämään Freyan ja Raine antoi komennon "maahan", tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä, että Freya totteli Rainea saman tien ja meni maaten. Olemme harjoitelleet maahan-käskyä aika paljon ruokailun yhteydessä sekä seuraamisliikkeessä ja se onkin varmin käsky Freyalle tällä hetkellä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että Freya totteli käskyä saman tien eikä käynyt niin "kuumana", että olisi unohtanut muun ympäriltään. Olimme kyllä kovin ylpeitä pikku paimentytöstämme <3
 |
| tiivistä työskentelyä |
 |
| keppiäkin kuunneltiin |
 |
| Raine saa neuvoja Tuija-ohjaajalta |
Yritämme päästä vielä kerran ennen joulua Somerolle Tuijan oppeihin. Sen verran jäi kyllä paloa tähän paimentamiseen, niin ohjaajalla kuin koirallakin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)