tiistai 14. elokuuta 2012

Kuluneita tapahtumia ja hämmästyttävä lenkkeilijä

Sunnuntaina olimme Tuomarinkylän koiranäyttelyssä katsomassa bortsukehää. Samalla näimme Freyan äidin isän, komean Jarren! Saimme myös korvienliimausapua, josta suuret kiitokset Minnalle!! :)

Korvien liimaus tuli hyvään saumaan, sillä Freyan hampaat ovat alkaneet vaihtua. Ainakin Freyan keskimmäiset ylähampaat sekä keskimmäiset alahampaat olivat mystisesti kadonneet, mutta nyt sieltä tulee jo kovaa vauhtia pysyvää purukalustoa!

Tänään olimme jälleen hakutreeneissä. Sen suurempaa kohtausta (enää) nostamatta todettakoon, että treeneissä kävi pienehkö selkkaus, kun Freya ollessaan vapaana metsässä lähti yhtäkkiä (useamman ihmisen huudoista huolimatta) juoksemaan naislenkkeilijän perään. Tämä, kuulemma urheilualan ammattilainen, päätti näyttää ongelmanratkaisukykynsä, potkaisemalla Freyaa kylkeen. Potku ei onneksi osunut kunnolla, mutta kyllä Freya vähän vingahti ja lähti takaisin meidän luokse.

Eniten asiassa hämmästyttää kyseisen lenkkeilijättären epäurheilijamainen ja ennen kaikkea todella raukkamainen käytös. "Ystävällisesti" kysyessäni asiaa hän kertoi puolustautuneensa meidän 4kk ikäistä koiranpentuamme vastaan. Miesten katsoessa hänen jalkaansa siellä näkyi pienehkö vaalea naarmu, joka syntyi kun Freya hyppäsi naista vasten. Jälki on todennäköisesti jo lähtenyt tuulen mukana. Toivottavasti hänen loppuiltansa sujui olosuhteisiin nähden mukavasti. Meidän hakuporukka kyllä kertoi, mitä mieltä olimme hänen toiminnastaan. Mutta voiko sitä kauhalla pyytää, kun on vain lusikalla annettu.

Freya näytti onneksi toipuneen asiasta nopeasti ja treenit menivät samaan malliin tosi hienosti. Tottahan itseäkin harmittaa, että Freya lähti ja lähtee tällä hetkellä helposti juoksemaan ohikulkijoiden perään käskyistä huolimatta. Jos on jotain toimivia niksejä tai vinkkejä, joilla karsia tätä pahaa tapaa pois, niin neuvoja otetaan mieluusti vastaan!!  Tällä hetkellä en oikein uskalla pitää tyttöä edes umpimetsässä vapaana, sillä on vähän epäluottamusta siitä tuleeko Freya kutsuttaessa. Siis Freya kyllä tulee, jos ei ole vieraita ihmisiä näkyvissä. Meillä on aina namit ja lelut mukana metsässä ja yritän jo heti metsään mentäessä leikkiä ja tehdä sen kanssa pikku temppuja, jotta minä olisin maailmassa se kaikkein kiinnostavin, mutta valitettavasti metsä antaa paljon jännempiä virikkeitä pennulle tällä hetkellä.

Puhuin asiasta Outin sekä Marjo-kasvattajan kanssa ja pitää nyt ottaa nämä luoksetuloharjoitukset mukaan myös treeneihin. Onneksi on tällainen tukiverkko ympärillä, joilta löytyy niksejä joka lähtöön! :)


4 kommenttia:

  1. Huhhuh, kyllä noita vaan aina riittää. :( Ihan käsittämätöntä.. Onneks Freyalle ei kuitenkaan käynyt pahemmin!

    Me ollaan tehty tosi paljon luoksetuloharjotuksia, ja kehun aina ihan ylipaljon ja palkkailen väliin vetoleikillä ja välillä herkkunameilla. Toistaiseks Lova tulee joka kerta luokse kun kutsuu. Toinen vinkki multa olis että pyrit vaan olemaan tarkkana ja kiinnittämään koiran huomion itseesi heti kun näät lenkkeilijän. Eli koittais bongata ihmiset ennenkuin koira ne huomaa, tai ainakin ennen kuin se tajuaa että ton luo olis super hauskaa juosta. :) Toimisko Freyalla joku ihan äärimmäisen hyvä herkku, vaikka kissanruokapurkki tms luoksetulon palkkioksi? Lova on ainakin sellanen, että kun tietää äitin taskussa olevan lihapullia niin käy vähän väliä mamman luona ja toki myös saa siitä palkan. Siis ihan siitäkin että tulee itse luokse ilman pyytämistä, oppii että mamman luona kannattaa pysytellä. :) Ei nyt mitään ihmeellisiä vinkkejä mutta meillä ainakin nämä toimineet tähän asti oikein hyvin! Tsemppiä siskolle reenailuun! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvistä vinkeistä!! :) Olen tehnyt juuri noita samoja harjoitteita, että aina luoksetulosta saa palkan ja usein Freya tuleekin juuri kesken lenkin takaisin luokse vaikkei sitä edes pyydä. Mutta sitten välillä iskee se kuningas-hetki, kun neidiltä katoaa silmät ja korvat ja se lähtee vaan hulluna ihmisen perään. Juuri tuo ennakointi mistä puhuit on nyt varmasti kaikkein olennaisimmassa asemassa ja jotain uskomattomia herkkuja täytyy vissiin ryhtyä kantamaan mukana :D Kyllä sisko aloittaa nyt erittäin täpäkän treenailun ja karsitaan tämä paha tapa pois! :)

      Poista
    2. Täälläkin on kovasti tota luoksetuloa harjoiteltu, mutta kun tuntuu olevan niin itsenäinen ja jääräpäinen neiti välillä, että oksat pois. Metsälenkeillä tulee hienosti luokse huudettaessa ja muutenkin, ei edes kerran lähtenyt lenkkeilijän perään vaan tuli luokse ja muuten ollaan keretty ottaa kiinni ohituksien ajaksi (sillon toki kamalasti kehuja, kun hienosti ohitetaan). Ollaan myös aina välillä laitettu hihnaan kiinni ihan minuutiksi ja päästetty taas vapaaksi, ettei jää ajatusta, että "hihna, lähetään siis pois, en varmaan mee luokse". Ollaan myös piilouduttu, ja ilmeisesti noi "hätäharjoitukset" on tepsineet jonkin verran.

      Mutta sitten on taas näitä "mulla on nyt täällä jotain hienoo, en jaksa tulla"-hetkiä. Kauhulla odotan taas tän illan agilitya, jos tuo on taas samalla tuulella, kun jo monta viikkoa aina noissa treeneissä (=tolla kouluttajatädillä on aina se mun ihanalempparilelu, en mene kun mammalla on vaan jotain tyhmiä nameja, hei täällä on jotain hyviä hajuja, suljen korvani - moodi)......

      Poista
  2. Toi hihnatreeni on varmasti kanssa toimiva juttu! Muuten meillä on mennyt niin hienosti, mutta kai se on saalisvietti, joka iskee tai muuten haluaa mennä ihmisten kanssa leikkimään. Hienoahan se on, että tykkää ihmisistä varsinkin hakua ajatellen, mutta joku kontrolli tähän hommaan :D Tänään Freya oli metsässä vapaana ja totteli hyvin, joten kyllä tämä tästä, toistoja vaan! :) Kiva, kun on nämä siskot, joiden kanssa vertailla miten koulutukset sujuu! :)

    VastaaPoista