Agility, haku ja esineruutu

Näistä kolmesta sanasta on tämä viikonloppu tehty. Lauantaina olimme Koirakoulu Kompassin agilitytreeneissä, jossa käytiin läpi pöytä, kepit, putki ja yksi minirata hyppy-hyppy-putki. Aluksi en meinannut saada Freyaa ollenkaan hyppäämään vaan pentu vaan käveli rimasta läpi. Olin ihan hämmästynyt, että kuinka se ei nyt ymmärrä hypätä yli, kunnes tajusin, että Freyalle oli niin tiivis katsekontaki koko ajan minuun, ettei se ymmärtänyt ylittää estettä.

Niinpä onnistuin opettamaan Freyalle hypyn siten, että laitoin kosketusalustaan namin ja ohjasin Freyan eteenpäin. Tällä taktiikalla Freya tajusi homman kerrasta, eikä sen jälkeen ollut enää ongelmia hypyn kanssa. Freya meni kaikki esteet rohkeasti. Ainoastaan aikuisten puomi aiheutti vähän epäröintiä, mutta houkuttelin namim avulla Freyan suoritettamaan esteen ja se menikin lopulta oikein tyylikkäästi :)

Kyllä huomasi, kuinka koira kuumenee aivan eri tavalla agilityharjoittelusta, missä mennään vauhdilla eteenpäin ilman samankaltaista aivotyöskentelyä, kun esimerkiksi haussa. Freya rakastaa hakutreenejä yli kaiken, mutta silti treeneissä koiraan pysyy aina kontrolli. Agilityssä Freya kuumenee niin, että se sinkoilee joka suuntaan ja korvat menee kiinni. Jouduin itse olemaan hyvin raaaauhallinen ohjatessani koiraa ja varoin kaikin keinoin lietsomasta Freyalle lisää höyryä hattuun.

Ohjaaja Tiina Paavola neuvoi rakentamaan hyvän pohjan yksittäisten esteiden kanssa ja käyttämään koulutuksessa kosketusalustaa ja namia. Siten koira oppii menemään eteenpäin, eikä hae koko ajan kontaktia minusta aina seuraavan liikkeen jälkeen. On tärkeää, että koira oppii menemään eteenpäin ihan jo senkin takia, että jos koira toljottaa jokaisen liikkeen jälkeen minua eikä lue yhtään rataa, se rikkoo helposti itsensä. Tämän huomasin jo aivan yksinkertaisen liikkeen, hypyn, opettamisessa.

Sunnuntaina olimme hakuilemassa. Kolmen piston jälkeen otimme vielä vähän esineruudun alkeita. Rami leikitti Freyaa hanskalla, vei sen pienen etäisyyden päähän ja pudotti hanskan. Tällöin minä päästin koiran irti ja jäin katsomaan mitä tapahtuu. Alkuun Freya tuijotti vain Ramia ja pelkäsin jo hetken, ettei se kiinnitä hanskaan mitään huomiota. Onneksi muutaman sekunnin päästä Freyalla syttyi lamppu ja se lähti hakemaan hanskaa.  Kaiken hyvän lisäksi Freya toi minulle hanskan käteen, jonka jälkeen tuli kovasti kehuja ja leikkiä hanskan kanssa. Tämä toistettiin onnistuneesti muutaman kerra ja näin oli meidän ensimmäinen esineruututreeni tehty. Taas oli ylpeys ylimmillään pienestä tytöstämme <3

Kyllä sitä vaan välillä on niin hämillään siitä, millainen pentu meillä onkaan hyppysissämme. Freyan kanssa on ollut tähän asti suunnattoman helppo harrastaa ja käydä koulutuksessa, koska koira oppii älyttömän nopeasti, se pyrkii työskentelemään myös itsenäisesti ja se jaksaa keskittyä. Toivottavasti oma osaaminen riittää tämän kultahippusen kanssa. Onneksi meillä on hyvä tukiverkosto ohjaamassa! :)

agilitykurssi ja PAIMENNUSPÄIVÄ

Pitkän, lähes kuukauden mittaisen tauon jälkeen blogi palaa jälleen elävien kirjoihin. Blogin hiljaiselon syynä on oikeastaan se, ettei mitään erikoista ole tapahtunut. Olemme harjoitelleet hakua vähintään kahdesti viikossa ja lisäksi tehneet omia tokoharjoitteita, joihin meillä on loistava alakenttä aivan kotimme lähettyvillä. Tämän lisäksi olemme vähän harjoitelleet näyttelyn alkeita ja omistajaa alkaa kohta jo jännittämään meidän ensimmäinen pentunäyttely, joka on siis 10.11. Helsingin Messukeskuksessa.

                                

Mutta nyt viime viikonloppu oli kyllä niin special tapahtumia täynnä, että kirjoitan tänne näppäimistö sauhuten!

Ensinnäkin lauantaina alkoi meidän kauan odottamamme pentuagility-kurssi Koirakoulu Kompassin järjestämänä. Kurssiin kuuluu kahdeksan oppituntia, joissa joka toinen kerta on agilityä ja toinen tokoa, mutta siten, että opetetaan agilityä tukevia käskyjä ja vieläpä niin ettei koira mene sekaisin tokokäskyjen kanssa vaan agilityyn tulee omansa! Työvuoron takia en päässyt ensimmäiselle tunnille, mutta sain houkuteltua Rainen kurssille (ja tämä ei vaatinut niin paljoa houkuttelua, kun ehkä jotkut ovat saattaneet ymmärtää). Ensimmäinen tunti oli ollut lähinnä koiran hallintaa ja erilaisia temppuja(kuten kieppi ja rundi). Kurssilaisia myös ohjeistettiin koiran lämmittelyssä ennen agilitytreenejä. Olen kovin innoissani tästä kurssista ja raivaan kyllä tiemme vielä seuran agilityryhmään!

Sunnuntaina vietimme todella onnistuneen paimennuspäivän Somerolla! Oli mahtavaa nähdä kasvattaja Marjo sekä kaikki Freyan siskot, joista Hoppukin nähtiin viimein. Viimeksi näin Freyan blue merle-siskon, kun haimme Freyan kasvattajalta kotiin, joten oli hienoa nähdä Hoppukin viimein! :)

Paimennuspäivän ohjelmaan kuului aamupala, kaksi kertaa lampailla sekä lounas.  Freya meni lampaille Rainen ohjauksessa, sillä paimennus on kyllä näiden kahden laji ja minun kannattaa pysyä vain tukijoukoissa kentän laidalla (en ole vieläkään unohtanut viime kertaa, jossa Freya ajoi lampaita minua kohti ja juoksin alta pois sen mitä jaloista lähti). Näillä kahdella homma näyttää sujuvan todella hienosti. Harmittaa nämä pääkaupunkiseudun harrastusmahdollisuudet paimentamiseen, mitkä eivät siis ole kovin kummoiset. Tarkoitus olisi kuitenkin pitää Freyan taitoja yllä sekä päästä kehittymään tässäkin lajissa! :)

Freya on kyllä saanut kipinä paimentamiseen Tyttö jaksaa keskittyä uskomattoman hyvin tehtäväänsä. Freya ei myöskään hauku lampailla, ei se kyllä hauku muutenkaan, vaan työskentelee intensiivisesti ja keskittyneesti. Kun ohjaaja Tuija Vahlroos pyysi Rainea pysäyttämään Freyan ja Raine antoi komennon "maahan", tuli kuitenkin pienenä yllätyksenä, että Freya totteli Rainea saman tien ja meni maaten. Olemme harjoitelleet maahan-käskyä aika paljon ruokailun yhteydessä sekä seuraamisliikkeessä ja se onkin varmin käsky Freyalle tällä hetkellä. Oli kuitenkin hienoa nähdä, että Freya totteli käskyä saman tien eikä käynyt niin "kuumana", että olisi unohtanut muun ympäriltään. Olimme kyllä kovin ylpeitä pikku paimentytöstämme <3

tiivistä työskentelyä

keppiäkin kuunneltiin

Raine saa neuvoja Tuija-ohjaajalta

 

 Yritämme päästä vielä kerran ennen joulua Somerolle Tuijan oppeihin. Sen verran jäi kyllä paloa tähän paimentamiseen, niin ohjaajalla kuin koirallakin.

Tuloksekas kokeilu! :)

Olemme nyt viikon verran pitäneet tätä iisisti-viikkoa ja saaneet hienoja tuloksia aikaiseksi! Freya on rauhoittunut kotona tosi paljon. Myös yöt ovat menneet paljon paremmin eikä tarpeita ole päässyt kertaakaan sisälle! Tämä kahden kerran ruokinta toimii siis selkeästi paremmin meillä!

Myös tokosta on ollut nyt "palautteluviikko". Ei olla käyty tällä viikolla erikseen treenaamassa liikkeitä. Tietysti mm. lenkin ja ruokailun yhteydessä on ne tietyt asiat, joita vaaditaan aina. Ne kuuluvat jo perus käytöstapoihin eivätkä ole mitään varsinaista tokotreeniä :)

Hakuilemassa olemme nyt käyneet kerran viikossa + raunioilla sunnuntaisin, joten kahdella treenillä on menty nyt viime aikoina, kun meidän tokokurssi loppui. Tämän kuun lopussahan meillä alkaa kauan odotettu pentuagility, joka on kerran viikossa, lauantaisin. Pian on tiedossa myös paimennuspäivä Somerolla, jossa nähdään taas sisarukset, kasvattaja sekä iloksemme Freyan paras ystävä bc uros Torsti! Paimennusta ajatellen, olemme kovasti harjoitelleet maahanmenoa, joka sujuu jo aika hienosti tällä hetkellä. Esim. lenkillä jos Freya pääsee lähtemään vähän pidemmälle ja sille huutaa käskyn maahan niin tyttö on mennyt kiltisti asemiin ja odottanut vapautuskäskyä. Tämä tosin on onnistunut vain melko häiriöttömässä ympäristössä, mutta kuitenkin!:)

Otetaan iisisti -viikko

Aikaisemmin puhuin Freyan uhmaiän alkamisesta, kun tuntui, että tyttö ei kuuntele yhtään ja elää ihan omissa maailmoissaan. Toki iän puolesta uhma varmasti tekee tulojaan, mutta onko se sittenkään ainoa selitys pennun käytökselle?

Freyalla oli kyllä semmoinen hulina viikko, että aloin miettimään, kuinka tässä oikein pärjätään sen kanssa :D Freya ei rauhoittunut sisällä ollenkaan, vaan sama "häsläys" ulkona jatkui sisällä. Kahtena päivänä Freya joutui olemaan 8h yksin kotona (tosin Raine kävi päivällä viemässä pennun ulos) ja molempina päivinä se oli syönyt seinää ja tehnyt muuta, pienempää tuhoa. Nuorempi kissa ei ole myöskään helpottanut asiaa, sillä niillä kahdella on ihan omat painit ja jos Freyasta olisi kiinni, niin sisällä olo olisi pelkästään kissan kanssa painimista. Niimpä kissat ovat vähintäänkin yöt nyt eri huoneessa kuin Freya.

Nyt mietin lisäksi, että olen ehkäpä vain ruokkinut Freyan hyyper-aktiivista käytöstä! Olen nimittäin järjestänyt Freyalle ohjelmaa sen minkä kerkiän, jotta Freya rauhottuisi. On tehty tokoa ja näyttelykehä-harjoituksia, yksi päivän ruoka on mennyt aktivointipalloon ja on tehty myös pitkiä lenkkejä(45min - 1h kahdesti päivässä) sekä leikitty kaverikoirien kanssa ja käyty hakutreeneissä. Tämän seurauksena Freya on käynyt todennäköisesti vain entistä kovemmilla kierroksilla. Viime hakutreenissä perjantaina, Freya tosin oli huippuhyvä ja mama sai olla ylpeä pennelistä.

Nyt pidämme kuitenkin rauhoittumisviikon, mikä tarkoittaa sitä, että tällä viikolla tehdään vain rauhallisia haistelulenkkejä eikä heitetä koulutuksen yhteydessä palloa tai leikitä repimisleikkejä (paitsi hakutreeneissä). Ja lisäksi meditoidaan kotona! Eiköhän tuo kakara siitä rupea rauhoittumaan. Ainakin tämä on kokeilun arvoista!

Meillä on myös ollut pientä ongelmaa sen kanssa, että tarpeet meinaa tulla yöllä sisään. Tähän uskon vaikuttavan juurikin tuo kissan kanssa riehuminen(,jonka takia kissat ei enää samassa huoneessaa). Lisäksi tuntuu, että Freyalle ruokarytmi kolme kertaa päivässä ei oikein toimi enää, joten vaihdoimme ruokailurytmin kahteen kertaan päivässä. Tyttö alkaa olla siinä iässä, että sisäsiisteys pitäisi alkaa saada hallintaan!! Ongelmat ovat juurikin yöllisiä. Päivällä Freya ei tee tarpeita sisälle...

Mielestäni Freyalla on nyt vaihtunut kaikki hampaat ja aito purukalusto on tullut tilalle. Muutamat hampaat takana ovat kasvamassa.

Uhma tuli kylään!

...siltä ainakin tuntuu. Viime keskiviikkona oli meidän pentutokon viimeinen kerta siitä kurssista. Freya oli ihan kuin eri koira!! Tähän astihan neiti on ollut ihan super kiltti ja aina tapittanut tiukasti ylös päin, kun on vain hihkassutkin "katso". Nyt tyttösellä oli kyllä aivan omat kuviot meneillään. Ei kuunnellut oikeastaan mitään missään vaiheessa, tai ei oikein jaksanut keskittyä. Muut koirat ja kentän hajut olivat paljon kiinnostavampia kuin mamman tyhmät namit ja lelut. Olen kyllä huomannut ihan samaa lenkeilläkin. Freya olisi koko ajan vetämässä eteenpäin ja elää jossain ihan omissa hajumaailmoissa välillä. Kaverikoirat on alkanut kiinnostamaan paljon enemmän kuin aikaisemmin. Meidän tytöstä on siis tulossa teini prkl (nytkö jo, juurihan se oli ihan vauva)!!! :D Myös niin hyvälle mallille saatu luoksetulo on vähän alkanut horjumaan. Tämä on varmaan ensimmäinen uhmavaihe. Kärsivällisyyttähän tässä vaan tarvitaan sekä (koetellaan) johdonmukaisuutta  :D

Muutama kuva tämänpäiväiseltä lenkiltä:

Freyan mitat torstaina
korkeus 43cm
paino 11kg

Agitreenit! :)

15.9.2012

Tänään oltiin sitten haistelemassa ja fiilistelemässä sitä agilityä! Freya oli innolla mukana (niin kuin se on kaikessa). Heti alkuun tyttö meni rohkeasti omin päin putkeen. Esteitä, joihin tänään tutustuttiin oli siis putki, hyppy (mini-rimalla) puomi ja kepit. Treeni kesti noin 40 minuuttia ja lopussa tehtiin sarja hyppy-hyppy-putkeen, mikä meni vasta-aloittelijalta oikein hienosti. Erityisesti mieltä lämmittää se, että uskallan jättää Freyan odottamaan ja kiertää aitojen keskelle ja tyttö pysyy sen aikaa kiltisti paikoillaan! :) Saa siis etumatkaa jo ensimmäiseen hyppy-esteeseen.

Ensimmäinen kerta pentupuomilla oli ehkä vähän jännä kokemus. Kesken puomia Freya alkoi vähän epäröimään, mutta jatkoi lopulta reippaasti namien saalistusta, joita oli laitettu tasaisin välein puomille. Kahdella seuraavalla kerralla tyttö meni jo reippaasti eteenpäin tietäen mitä pitää tehdä.

Lopuksi otettiin vielä neljä keppiä pentukepeillä. Eli keppeihin oli rakennettu kuja niin, ettei koira pääse keppien välistä pois. Freya taisi tykätä hommasta sillä lopulta se meni jo itekseen mukamas suorittamaan keppikujaa :D Tunti oli ohitse ihan liian nopeasti :P

Eilisestä hakutreenistä vielä mainittakoon, että meillä oli kolme, tälläkertaa selvästi vaikeampaa piiloa. Enää Freya ei voinut luottaa siihen, että suoraan 15m päässä on maalimies vaan tytön piti oikeasti etsiä sitä. Lopulta tyttö vaihtoi suuntaa nenäänsä käyttäen. Eli se selkeästi haistoi maalimiehen. Hakuilu on ihan hyvällä mallilla tällä hetkellä :)

Olen vähän katsellut tulevia näyttelyitä ja jos aikataulu antaa myöten niin meidän ekat näyttelyt olisi joko Lahdessa tai Helsingissä marraskuussa. Nyt täytyy siis oikeasti alkaa harjoittelemaan näyttelykäyttäytymistä, ettei nyt ihan uunona mennä sinne :)

Freyan paino torstaina: 10,8kg

Hakuilua ja tottista :)

12.9.2012

Eilen oltiin hakuilemassa ja Freyalla oli kolme piiloa. Edelleenkin hyvän pohjan vahvistamista tulevia vaativampia treenejä varten. Freyalla on ollut hyvä toimintakyky haun suhteen siitä lähtien, kun treenaaminen on aloitettu. Itsellä on luottoa siihen, että Freya löytää maalimiehen vaikka se ei heti alkuun saisikaan oikeaa suuntaa. Tytöllä on mielestäni todella hyvä tarmo ja se työskentelee sitkeästi ja pitkäjänteisesti eikä luovuta tai turhaudu. Tosin piilotkin ovat olleet järkeviä, eivätkä liian haasteellisia pienelle pennulle. Freya ainakin näyttää rakastavan tuota touhua. Nykyään rupeaa heti vinkumaan, kun se huomaa mitä ollaan menossa tekemään.

Tänään oltiin tokotreeneissä ja meitä oli vain kaksi paikalla, joten saatiin kiva yksityistunti. Aiheena

- kosketusalustan alkeet
- tasapainoiluharjoituksia pallolla
-vauhtileikki, jossa koira menee nopeasti istumaan-maahan-seisomaan riippuen ohjaajan antamista käskyistä
-liikkeestä maahanmeno
-luoksepäästävyys ja paikkamakuu

Ojangon kentällä oli menossa agilitykisat, joten treeneissä oli häiriötä normaalia enemmän. Freyalla oli myös aika paljon virtaa, mutta näistä molemmista tekijöistä huolimatta Freya suoristui oikein hienosti ja jaksoi keskittyä. Erityisesti paikkamakuu meni hyvin kaikistä häiriöistä huolimatta.

Treeneissä tuli mieleen, että meidän treenit ovat ehkä liikaa painottuneet siihen, että minä ohjaajana olen aktiivinen ja Freya passiivinen. Täytyy siis alkaa enemmän tehdä harjoitteita, joissa Freyan täytyy itse päätellä mitä haluan sen tekevän. Mutta me ollaan edelleen aika pieniä, joten ei liioissa määrin, jotta motivaatio säilyy. Tällä hetkellä olen todella tyytyväinen Freyan tottelevaisuuteen ja siitä millä mallilla harjoitukset ovat. Ensi lauantaina meillä onkin edessä ensimmäinen agility-treenit, jota ohjaaja odottaa kovasti. Toivottavasti Freyakin innostuu ajatuksesta, että agility olisi tulevaisuudessa yksi meidän päälajeista :)

Minä pöllöpää missasin mahdollisuuden ilmoittautua HSKH:n talven tokotreeneihin, joten keskustelin nykyisen ohjaajan kanssa siitä, mitkä olisivat seuraavan kurssin painopisteet. Ensin hiotaan yksittäisiä liikkeitä kuntoon ja sen jälkeen kohti yhdistettyjä liikesarjoja. Täytyypä alkaa bongata muualta tokokursseja, jottei toko jää talven osalta ihan omatoimisen harjoittelun varaan..