Päivitykset ovat jääneet koulukiireiden takia, mutta yritän ryhdistäytyä asian suhteen. Minulla on monta aihetta mielessä, joista pitäisi ehtiä kirjoittamaan esim. Freyan tunnistusnoudon opettamisesta. MH-lunnekuvauksesta sen verran, että kuvaus meni erittäin hienosti ja siitä on myös tulossa oma postauksensa lähiaikoina, johon toivottavasti saan liitettyä myös videon.
Tämä viikko on ollut tapahtumia täynnä. Tiistaina olimme HSKH:n järjestämissä agility epiksissä ja osallistuimme ulkopuolisena medeihin, mölliluokkaan. Rata oli helppo, 17 estettä, jossa tein yhden valssin. Ilmoitin Freyan medeihin, koska hyppytekniikkaa täytyy harjoitella lisää, Freyalla on tapana liitää hyppyjen yli ja tämä on ihan oman pöhkön harjoitteluni tulosta. Jälkeenpäinkin oli fiksua ilmoittaa Freya medeihin, koska meidän radan ainoa "kämmi" liittyi juuri hyppyesteeseen. Freya törmäsi nimittäin kesken rataa suoraan jalkaani tullessaan hypyltä alas. En osannut hahmottaa Freyan liikerataa niin laajaksi hypyn jälkeen ja tavallaan juoksin suoraan koiran eteen. Selvisimme tilanteesta kuitenkin ilman fyysisiä tai suurempia henkisiä vaurioita ja suoritimme radan hienosti ilman virheitä. Hyvä me! Ekat agilityn möllikisat siis korkattu!:)
Kisojen jälkeen olen ottanut Freyalle kaksi hyppytreeniä, jossa on viisi hyppyä 9 askeleen väleillä ja Freya joutuu rytmittämään askeleensa selvittäkseen hyppysarjasta palkalle. Tämä on osoittautunut erittäin hyväksi treeniksi ja se tulee nyt säännöllisesti mukaan ohjelmaamme.
On se kumma, että en ole tarttunut tähän aikaisemmin. Olen saanut 10 vuotta valmennusta 400m aitajuoksuun, jossa tekniikkaharjoitukset ovat hyvin saman tyyppisiä kuin agilityssä. Pyritään taloudelliseen ja nopeaan ylitykseen sekä juoksun rytmittämiseen. En ole kuitenkaan opettanut koiraa niillä opeilla, joita olen aikoinaan itse saanut. Joku kutsuisi tätä jo ajattelun köyhyydeksi :P
Keskiviikkona oli vuorossa tokotehis cupin toinen osakilpailu AVO-luokassa. Freya oli oikein täpäkällä tuulella ja saimme kasaan hienosti 181,5 pistettä, jotka jakautuivat:
1.Paikalla makaaminen 10
2. Seuraaminen 9
3. Maahanmeno seuraamisen yht. 9,5
4. Luoksetulo 9
5. Seisominen seuraamisen yht. 9,5
6. Noutaminen 8,5 (järsi kapulaa)
7. Kauko-ohjaus 8,5 (ensimmäiseen vaihtoon tarvittiin kaksoiskäsky)
8. Estehyppy 8
9. Kokonaisvaikutus 10
Onneksi olen ilmoittautunut näihin harjoituskokeisiin, sillä muutama aloittelijan kämmi mahtui joukkoon ;D Luoksetulon käskyssä olin pahasti myöhässä ja annoin käskyn vasta Freyan ollessa merkillä, joten liike meinasi mennä kokonaan läpijuoksuksi. Freya kuitenkin pysähtyi topakasti, joten saimme 9 pistettä. Estehypyssä Freya meni käskyn jälkeen haistelemaan hyppyesteen vieressä olevia lautoja (MITÄÄ!?). Otin liikkeen uudestaan ja Freya suoritti sen virheettömästi, joten tuomari armahti meitä antamalla 8. Tuomari sanoi jo kokeen alussa olevansa tarkka ja kiinnittävänsä erityisesti huomiota vartaloapuihin. Sen takia tuomarin kommentit lämmittivät, kun hän kehui Freyan iloista ilmettä ja toimeliaisuutta ja sanoi meidän olevan yhteen hioutunut parivaljakko, joka toimii hienosti:)
Torstaina meillä oli ohjattu tokotreeni, jossa oli vuorossa seuraamisen hiomista, ruutua ja luoksetuloa sekä paikkamakuuseen jättöjä. Oikein onnistuneet treenit!
Tänään päätimme treeniviikon hakutreeneihin, joissa olimme mukana pitkästä aikaa. Freya oli ihan fiiliksissä ja otimme sille neljä maalimiestä. Kolmas piilo oli rakennettu siten, että lähetin Freyan tyhjälle ja takaisintuloreitillä oli Outi maalimiehenä umpipiilossa. Freya teki hienon piston ja saapui maalimiehen piilon kohdalle, jonka jälkeen se pysähtyi ja ryhtyi vauhkona kiertämään umpipiiloa ympäri. Kun se ei minulta apuja saanut, eikä muutakaan keksinyt, Freya rupesi haukkumaan. Niin tuli palkka ja treeni suoritettiin onnistuneesti loppuun! Treenin jälkeen Freya riehui vielä kodin lähimetsässä tunnin verran kavereidensa bouvier Mistyn ja affenpinseri Tanen kanssa.
Tämä oli kaiken kaikkiaan hieno viikko meille. Saimme paljon onnistumisia niin treeneistä kuin harkkakisoistakin. Ensi viikko taitaa olla melkein yhtä kiireinen kuin tämäkin, mutta sen jälkeen pidetään lepoviikko. Sitten ryhdytäänkin valmistautumaan AVO-luokan kokeeseen.
perjantai 16. toukokuuta 2014
perjantai 25. huhtikuuta 2014
Ajatuksia tokosta
Niitä on herännyt paljonkin viimeisen kuukauden aikana. Tiistaina olimme HSKH:n toko tehis mittelöissä epävirallisessa AVO-kokeessa. Me ollaan viimeisin kuukausi keskitytty oikeastaan vaan voittajaluokan liikkeisiin, kuten ruutuun, tunnarii ja istumiseen seuratessa ja olin unohtanut koko ilmoittautumisen. Niimpä menimme AVO-kokeeseen vähän puskista, mutta selittelyt sikseen... keräsimme kokoon huimat 148 pistettä!
Kokeessa sai palkata ja otinkin tämän lopulta ihan treeninä, joten korjailin myös Freyan asentovirheitä kesken kokeen mikä rokotti pisteitä. En kyllä muista kaikkia osioiden pisteitä..
Paikkamakuu: Freya meni kiltisti maahan, mutta nähdessään, että menen pois näkyvistä se nousi istumaan ja kävin laittamassa takaisin maahan. Tuomari armahti meitä 5 pisteellä.
Seuraamisesta maahan: 10.
Seuraamisesta seiso: Freya teki tämän ihan hienosti, mutta annoin sille lisäkäskyn, jotta ei lähtisi mukaani, kun kuljen ohi ja siitä meni pisteitä.
Luoksetulo: Teimme ALO-luoksetulon, koska Freya on alkanut taas ennakoida AVO:n käsimerkkiä. Luoksetulo oli laiska (koska ennakoi pysäytyskäskyä) ja Freya lisäksi istui etäälle minusta. Tuomarilta ei juuri tullut yleviä sanoja meille :D
AVO:n luoksetulo on ihan vaiheessa tällä hetkellä. Jos suorittaisin sen kokeenomaisesti niin Freya kyllä pysähtyisi, mutta pysähdys ei ole äkkijarrutus-tyyppinen vaan laiskan hiipivä, joten tällä hetkellä yritän vain saada Freyalle vauhtia heittämällä lelua taakse luoksetulokutsun jälkeen.
Nouto: Freya haki kapulan hienosti, mutta toi sen eteeni vinoon, mitä ei ole tehnyt ennen. Freya sovelsi tätä tapaa myös eilisissä treeneissä, joten saimme uuden projektin hiottavaksi.
Kaukokäskyt: Freya ei totellut ensimmäistä istu-käskyä, jonka jälkeen en meinannut pysyä liikkurin käsimerkkien mukana ja vaihdot tuli tosi nopeasti. Freya suoritti loput vaihdot kuitenkin ihan mallikkaasti, eikä liikkunut tuumaakaan eteenpäin. Tosin maasta-istuminen jää usein vähän vajaaksi, mikä omaa silmää häiritsee. Projekti!
Hyppy: Hyppy oli oikein hieno. En muista miksi saimme siitä 8. Taisin korjata Freyan perusasentoa edessä.
Seuraaminen: Tadaa! Lempiliikkeemme! Ensimmäinen suora-käännös vasempaan- suora meni oikein upeasti. Sen jälkeen koko pakka hajosi ihan täysin ja loppu oli meille ominaista tuskaista seuraamisen suorittamista, jossa Freyan käännökset oli laiskat ja täyskäännöksessä se oli ihan kuutamolla. Saimme arvosanaksi 8.
Eilisissä treeneissä mietittiin tätä seuraamista ja tultiin siihen tulokseen, että koska Freyan edistää, se ei kerkeä reagoida käännöksiin ja jää jälkeen. Korjasimme Freyan paikkaa ja seuraaminen meni todella hienosti ainakin eilen. Pitää tämäkin liike rikkoa osiin luoksetulon lisäksi.
Meillä oli kokeessa kuitenkin oikein hauskaa, vaikka koko homma meni vähän hömpsöttelyksi. Freyalla oli tosi hyvä vire, joten jäi oikein hyvä mieli tästä harjoituksesta. Huomenna lähdemmekin kohti Alajärveä, sillä sunnuntaina Freya menee MH-luonnekuvaukseen.
Kokeessa sai palkata ja otinkin tämän lopulta ihan treeninä, joten korjailin myös Freyan asentovirheitä kesken kokeen mikä rokotti pisteitä. En kyllä muista kaikkia osioiden pisteitä..
Paikkamakuu: Freya meni kiltisti maahan, mutta nähdessään, että menen pois näkyvistä se nousi istumaan ja kävin laittamassa takaisin maahan. Tuomari armahti meitä 5 pisteellä.
Seuraamisesta maahan: 10.
Seuraamisesta seiso: Freya teki tämän ihan hienosti, mutta annoin sille lisäkäskyn, jotta ei lähtisi mukaani, kun kuljen ohi ja siitä meni pisteitä.
Luoksetulo: Teimme ALO-luoksetulon, koska Freya on alkanut taas ennakoida AVO:n käsimerkkiä. Luoksetulo oli laiska (koska ennakoi pysäytyskäskyä) ja Freya lisäksi istui etäälle minusta. Tuomarilta ei juuri tullut yleviä sanoja meille :D
AVO:n luoksetulo on ihan vaiheessa tällä hetkellä. Jos suorittaisin sen kokeenomaisesti niin Freya kyllä pysähtyisi, mutta pysähdys ei ole äkkijarrutus-tyyppinen vaan laiskan hiipivä, joten tällä hetkellä yritän vain saada Freyalle vauhtia heittämällä lelua taakse luoksetulokutsun jälkeen.
Nouto: Freya haki kapulan hienosti, mutta toi sen eteeni vinoon, mitä ei ole tehnyt ennen. Freya sovelsi tätä tapaa myös eilisissä treeneissä, joten saimme uuden projektin hiottavaksi.
Kaukokäskyt: Freya ei totellut ensimmäistä istu-käskyä, jonka jälkeen en meinannut pysyä liikkurin käsimerkkien mukana ja vaihdot tuli tosi nopeasti. Freya suoritti loput vaihdot kuitenkin ihan mallikkaasti, eikä liikkunut tuumaakaan eteenpäin. Tosin maasta-istuminen jää usein vähän vajaaksi, mikä omaa silmää häiritsee. Projekti!
Hyppy: Hyppy oli oikein hieno. En muista miksi saimme siitä 8. Taisin korjata Freyan perusasentoa edessä.
Seuraaminen: Tadaa! Lempiliikkeemme! Ensimmäinen suora-käännös vasempaan- suora meni oikein upeasti. Sen jälkeen koko pakka hajosi ihan täysin ja loppu oli meille ominaista tuskaista seuraamisen suorittamista, jossa Freyan käännökset oli laiskat ja täyskäännöksessä se oli ihan kuutamolla. Saimme arvosanaksi 8.
Eilisissä treeneissä mietittiin tätä seuraamista ja tultiin siihen tulokseen, että koska Freyan edistää, se ei kerkeä reagoida käännöksiin ja jää jälkeen. Korjasimme Freyan paikkaa ja seuraaminen meni todella hienosti ainakin eilen. Pitää tämäkin liike rikkoa osiin luoksetulon lisäksi.
Meillä oli kokeessa kuitenkin oikein hauskaa, vaikka koko homma meni vähän hömpsöttelyksi. Freyalla oli tosi hyvä vire, joten jäi oikein hyvä mieli tästä harjoituksesta. Huomenna lähdemmekin kohti Alajärveä, sillä sunnuntaina Freya menee MH-luonnekuvaukseen.
lauantai 29. maaliskuuta 2014
Toko on sittenkin ihan ok, toko on kivaa, toko on supersiiistiiii!
Jotain meille on tapahtunut tämän kevään aikana. Ehkä olen itse paremmalla tuulella treeneissä, ehkä en vaadi Freyalta niin paljon, mutta jotenkin me ollaan yhdessä alettu pitää tokosta todella paljon! Nykyään Freya on jokaisella lenkillä menossa asuntomme lähistöllä olevalle alakentälle, missä tehdään tokon omatoimitreenejä.
Oma tokointo nousi tänään ihan uudelle tasolle, kun olin seuramme tokokisojen kehäsihteerinä avo- ja voittajaluokassa. Suorituksia seuratessa aloin miettiä, ettei se voittajaluokka nyt ehkä niiiiiin mahdotonta olisi saavuttaa kuin miltä olen sen mielessäni saanut tuntumaan. Haastetaso nousee paljonkin verrattuna avo-luokkaan, mutta tämän päivän motivaatiobuusteri on saanut minut suorastaan vakuuttumaan siitä, että vielä tulee päivä, jolloin mekin kilpailemme voittajassa (mielenkiinnolla odottelen mitä kirjoitan tänne muutaman kuukauden jälkeen :P) Joka tapauksessa työvuoroni päätyttyä ostin kaikki voittajaluokkaan tarvittavat harjoitteluvälineet, ajoin kotiin ja lähdin Freyan kanssa treenaamaan.
Kävelin Freyan kanssa metsässä ja piilottelin sille tunnarikapulaa milloin mihinkin koloon. Menin lähelle tunnarikapulan sijaintipaikkaa ja sanoin Freyalle "oma". Otin muutaman askeleen kohti kapulaa, jolloin Freya sai hajun ja löysin kapulan! Teki mieli kiljua riemusta, mutta maltoin ja tyydyin rauhallisesti kehumaan koiraa. Tätä jatkettiin muutamia kertoja ja Freya sai juonesta heti kiinni. Tässä on meidän uusi lenkkeilyprojekti.
Metsässä tarpomisen jälkeen menin Freyan kanssa alakentälle ja teimme muutamia ruutuunlähetyksiä, jotka menivät targetin avulla ok.
Ruudun jälkeen teimme lyhennetyllä matkalla luoksetulon stoppeja ja tässä tuli kyllä sellainen Einstein elämys meille molemmille! Tänään kisoja seuratessani huomasin, että vain muutama koirakko sai luoksetulosta kiitettävän ja ne, jotka siinä onnistuivat, pysäyttivät koiran nopealla käden liikkeellä. Ryhdyinpä miettimään Freyan vahvaa paimennustaipumusta, saalisviettiä ja sitä kuinka se "kyttää" ja reagoi nopeisiin liikkeisiin. Niinpä tällä kertaa kutsuin Freyan luokse ja käskysanan sijaan tein nopean liikkeen kädellä. Freya pysähtyi kuin seinään. Luoksetulot ovat valuneet meillä koko ajan, mutta nyt teimme viisi täydellistä luoksetulon stoppia.
Loppuun rallattelimme vielä pienen seuruupätkän ympyröitä, kulmia ja käännöksiä. Freya pysyi hyvin mukana hyvällä vireellä! Olipa hyvä fiilis lyhyen treenisessiomme jälkeen. Ehkä nousujohteinen tokoilu fiilis johtuu yksinkertaisesti siitä, että jokainen treeni viime aikoina on mennyt ihan nappiin. Hyvä suoritus ruokkii aina seuraavaa. Aiemmassa postauksessa sanoin, että huhtikuun alussa tulee Freyan eka Avo koe, mutta eipä tulekaan, kun en ilmoittanut meitä kokeeseen. Syytä en tiedä. Ei vain tuntunut oikealta ratkaisulta siihen paikkaan. Pitää luottaa intuitioon! ;) Mutta MH-luonnekuvaus meillä on tulossa huhtikuun lopussa ja sitä me odotamme jo jännityksellä. :)
Oma tokointo nousi tänään ihan uudelle tasolle, kun olin seuramme tokokisojen kehäsihteerinä avo- ja voittajaluokassa. Suorituksia seuratessa aloin miettiä, ettei se voittajaluokka nyt ehkä niiiiiin mahdotonta olisi saavuttaa kuin miltä olen sen mielessäni saanut tuntumaan. Haastetaso nousee paljonkin verrattuna avo-luokkaan, mutta tämän päivän motivaatiobuusteri on saanut minut suorastaan vakuuttumaan siitä, että vielä tulee päivä, jolloin mekin kilpailemme voittajassa (mielenkiinnolla odottelen mitä kirjoitan tänne muutaman kuukauden jälkeen :P) Joka tapauksessa työvuoroni päätyttyä ostin kaikki voittajaluokkaan tarvittavat harjoitteluvälineet, ajoin kotiin ja lähdin Freyan kanssa treenaamaan.
Kävelin Freyan kanssa metsässä ja piilottelin sille tunnarikapulaa milloin mihinkin koloon. Menin lähelle tunnarikapulan sijaintipaikkaa ja sanoin Freyalle "oma". Otin muutaman askeleen kohti kapulaa, jolloin Freya sai hajun ja löysin kapulan! Teki mieli kiljua riemusta, mutta maltoin ja tyydyin rauhallisesti kehumaan koiraa. Tätä jatkettiin muutamia kertoja ja Freya sai juonesta heti kiinni. Tässä on meidän uusi lenkkeilyprojekti.
Metsässä tarpomisen jälkeen menin Freyan kanssa alakentälle ja teimme muutamia ruutuunlähetyksiä, jotka menivät targetin avulla ok.
Ruudun jälkeen teimme lyhennetyllä matkalla luoksetulon stoppeja ja tässä tuli kyllä sellainen Einstein elämys meille molemmille! Tänään kisoja seuratessani huomasin, että vain muutama koirakko sai luoksetulosta kiitettävän ja ne, jotka siinä onnistuivat, pysäyttivät koiran nopealla käden liikkeellä. Ryhdyinpä miettimään Freyan vahvaa paimennustaipumusta, saalisviettiä ja sitä kuinka se "kyttää" ja reagoi nopeisiin liikkeisiin. Niinpä tällä kertaa kutsuin Freyan luokse ja käskysanan sijaan tein nopean liikkeen kädellä. Freya pysähtyi kuin seinään. Luoksetulot ovat valuneet meillä koko ajan, mutta nyt teimme viisi täydellistä luoksetulon stoppia.
Loppuun rallattelimme vielä pienen seuruupätkän ympyröitä, kulmia ja käännöksiä. Freya pysyi hyvin mukana hyvällä vireellä! Olipa hyvä fiilis lyhyen treenisessiomme jälkeen. Ehkä nousujohteinen tokoilu fiilis johtuu yksinkertaisesti siitä, että jokainen treeni viime aikoina on mennyt ihan nappiin. Hyvä suoritus ruokkii aina seuraavaa. Aiemmassa postauksessa sanoin, että huhtikuun alussa tulee Freyan eka Avo koe, mutta eipä tulekaan, kun en ilmoittanut meitä kokeeseen. Syytä en tiedä. Ei vain tuntunut oikealta ratkaisulta siihen paikkaan. Pitää luottaa intuitioon! ;) Mutta MH-luonnekuvaus meillä on tulossa huhtikuun lopussa ja sitä me odotamme jo jännityksellä. :)
torstai 6. maaliskuuta 2014
Karkkipäivä!
Jälleen iloista päivitystä keskiviikon treeneistä, jotka molemmat menivät niin hyvin, että vieläkin hymyilyttää!:) Tokossa jatkoimme tilan puutteen vuoksi pelkästään AVO-liikkeiden parissa. Enää ei olla kaukana ensimmäisestä AVO debyytistä, mutta hiomista riittää. Porvoossa on 6.4 tokokisat ja sinne on tähtäin!:)
Eilen otettiin noutoa, hyppyä, stoppeja ja kaukokäskyjä. Hyppy onnistuu nyt paremmin targetin kanssa ja sitä on vaan vahvistettava niin kauan, että Freya ottaa etäisyyttä hyppyesteeseen ja istuu heti saatuaan käskyn. Myös kaukkareissa on ehkä pientä epävarmuutta etäisyyden kanssa. Koko etäisyydellä Freya jumittaa hetkittäin eikä nouse istumaan käskystä. Mietinpähän vaan, että mitä teen eri tavoin käskyn kanssa, kun etäisyys kasvaa? Pitäisi kuvata videolle yksi treeni...
Luoksetulon stopit puolestaan valuivat, kunnes Outi sanoi katsovansa, että nojaan hieman eteen ja todennäköisesti painostan koiraa. Oikaisin ryhtiä ja Freya pysähtyi heti käskystä. Näin sitä huomaa kuinka sokea on omalle harjoittelulleen :P Yleisilmeeltään Freya oli jälleen hyvässä vireessä ja olin tyytyväinen treeniin. Huomaan, että naksu on meille tärkeä apuväline! Palkan ajoitus tulee täsmällisesti ja Freyan ilme pysyy iloisena ja varmana, kun se tietää tekevänsä oikein.
Tokon jälkeen oli 1,5h tauko ja sen jälkeen HSKH:n agilityyn! Teemana oli kisanomainen treeni 15 esteen mölliradalla. Radan esteet olivat hypyt, pussi, putket ja muuri. Rata oli perus simppeli, mutta muutamia kikkailuja pääsi tekemään valssilla ja takaa leikkauksilla. Treeneissä koirille tuli radalla yhteensä neljä suoritusta melko ripeään tahtiin. Kahden kierroksen jälkeen rata käännettiin nurinpäin. Neljästä suorituksesta teimme kaksi 5 pisteen rataa sekä kaksi nolla rataa ja me oltiin aivan fiiliksissä! Freyaa on tosi helppo ohjata, kun se on samaan aikaan niin rauhallinen ja nopea. Se ei ikinä piippaile tai hauku, vaikka ei tietäisi mihin pitää mennä, vaan odottaa aina antamaani käskyä, jotta voisi keskittyä seuraavaan esteeseen <3>
Eilinen oli taas loistava todiste siitä, että jos oma korvien väli toimisi niin meillä ei olisi mitään ongelmia! Kaksi 5 pisteen virhettä radoilla tuli omista ohjauskämmeistä. Ensimmäisellä kerralla valssasin Freyan eteen niin, että sen matka tyssäsi ja F hyppäsi esteen epävarmasti tiputtaen riman. Toisella kerralla yliohjasin eli menin liian lähelle hyppyä, jolloin Freya kiersi koko esteen. Muuten kaikki sujui tosi hyvin! Meidän ryhmä on kehittynyt hirmuisen paljon talven aikana! :)
Agilityn koutsi Outi patisteli meitä jo menemään vähintään mölliradoille. Taidetaanpa ottaa seuraava askel keväällä. Tuntuu, että tässä on vähän sama tilanne kuin tokokisoissa. Sitä ensimmäistä kisasuoritusta vaan pitkittää ja kerää henkistä kapasiteettia koitokseen. Ensimmäisen kilpailukerran jälkeen huomaakin, että ei se niin pelottavaa ollutkaan ja kisaura lähtee vauhdilla käyntiin!
Freyan ainoa kompastuskivi on tällä hetkellä kepit, joita se ei hahmota ilman ohjureita, varsinkaan sisäänmenoa. Oikeastaan koko pujottelu näyttää aika karsealta, koska Freya pujottelee niska jäykkänä ennakoiden seuraavaa käskyä, mikä tekee esteen suorittamisesta tosi hidasta eikä liike ole kovin ergonominen Freyan fysiikkaa ja terveyttä ajatellen. Niimpä olen päättänyt opettaa kepit kokonaan uudestaan 2x2-menetelmällä.
Siitä raporttia myöhemmin. Jospa nyt maa sulaisi sen verran, että saisi lyötyä kaksi keppiä maahan! Sääukko pliiis tuo lämmintä! Meillä on jo kova hinku päästä kehittymään lisää!!:)
Eilen otettiin noutoa, hyppyä, stoppeja ja kaukokäskyjä. Hyppy onnistuu nyt paremmin targetin kanssa ja sitä on vaan vahvistettava niin kauan, että Freya ottaa etäisyyttä hyppyesteeseen ja istuu heti saatuaan käskyn. Myös kaukkareissa on ehkä pientä epävarmuutta etäisyyden kanssa. Koko etäisyydellä Freya jumittaa hetkittäin eikä nouse istumaan käskystä. Mietinpähän vaan, että mitä teen eri tavoin käskyn kanssa, kun etäisyys kasvaa? Pitäisi kuvata videolle yksi treeni...
Luoksetulon stopit puolestaan valuivat, kunnes Outi sanoi katsovansa, että nojaan hieman eteen ja todennäköisesti painostan koiraa. Oikaisin ryhtiä ja Freya pysähtyi heti käskystä. Näin sitä huomaa kuinka sokea on omalle harjoittelulleen :P Yleisilmeeltään Freya oli jälleen hyvässä vireessä ja olin tyytyväinen treeniin. Huomaan, että naksu on meille tärkeä apuväline! Palkan ajoitus tulee täsmällisesti ja Freyan ilme pysyy iloisena ja varmana, kun se tietää tekevänsä oikein.
Tokon jälkeen oli 1,5h tauko ja sen jälkeen HSKH:n agilityyn! Teemana oli kisanomainen treeni 15 esteen mölliradalla. Radan esteet olivat hypyt, pussi, putket ja muuri. Rata oli perus simppeli, mutta muutamia kikkailuja pääsi tekemään valssilla ja takaa leikkauksilla. Treeneissä koirille tuli radalla yhteensä neljä suoritusta melko ripeään tahtiin. Kahden kierroksen jälkeen rata käännettiin nurinpäin. Neljästä suorituksesta teimme kaksi 5 pisteen rataa sekä kaksi nolla rataa ja me oltiin aivan fiiliksissä! Freyaa on tosi helppo ohjata, kun se on samaan aikaan niin rauhallinen ja nopea. Se ei ikinä piippaile tai hauku, vaikka ei tietäisi mihin pitää mennä, vaan odottaa aina antamaani käskyä, jotta voisi keskittyä seuraavaan esteeseen <3>
Eilinen oli taas loistava todiste siitä, että jos oma korvien väli toimisi niin meillä ei olisi mitään ongelmia! Kaksi 5 pisteen virhettä radoilla tuli omista ohjauskämmeistä. Ensimmäisellä kerralla valssasin Freyan eteen niin, että sen matka tyssäsi ja F hyppäsi esteen epävarmasti tiputtaen riman. Toisella kerralla yliohjasin eli menin liian lähelle hyppyä, jolloin Freya kiersi koko esteen. Muuten kaikki sujui tosi hyvin! Meidän ryhmä on kehittynyt hirmuisen paljon talven aikana! :)
Agilityn koutsi Outi patisteli meitä jo menemään vähintään mölliradoille. Taidetaanpa ottaa seuraava askel keväällä. Tuntuu, että tässä on vähän sama tilanne kuin tokokisoissa. Sitä ensimmäistä kisasuoritusta vaan pitkittää ja kerää henkistä kapasiteettia koitokseen. Ensimmäisen kilpailukerran jälkeen huomaakin, että ei se niin pelottavaa ollutkaan ja kisaura lähtee vauhdilla käyntiin!
Freyan ainoa kompastuskivi on tällä hetkellä kepit, joita se ei hahmota ilman ohjureita, varsinkaan sisäänmenoa. Oikeastaan koko pujottelu näyttää aika karsealta, koska Freya pujottelee niska jäykkänä ennakoiden seuraavaa käskyä, mikä tekee esteen suorittamisesta tosi hidasta eikä liike ole kovin ergonominen Freyan fysiikkaa ja terveyttä ajatellen. Niimpä olen päättänyt opettaa kepit kokonaan uudestaan 2x2-menetelmällä.
Siitä raporttia myöhemmin. Jospa nyt maa sulaisi sen verran, että saisi lyötyä kaksi keppiä maahan! Sääukko pliiis tuo lämmintä! Meillä on jo kova hinku päästä kehittymään lisää!!:)
perjantai 21. helmikuuta 2014
Hyvän mielen toko- ja agitreenit!
Keskiviikkona 19.2. suuntasimme illalla Malmille tokotreeneihin. Teemana oli AVO-liikkeiden läpikäynti sekä seuraamisen nostatus. Alkuviikosta oli ollut normaalia vähemmän ohjelmaa ja Freya oli intoa ja energiaa täynnä päästessään halliin. Freyan patoutunut energiamäärä pysyi ihmeen hyvin hallinnassa ja treenit sujuivat todella hyvin! :)
Alkuun otin Freyalle vaihdellen lyhyitä seuruupätkiä kiersimme kasikkoa sekä ympyrää, teimme rytminvaihdoksia kiihdytyksestä maltilliseen kävelyyn sekä käännöksiä, joissa vinkkaan hartialinjalla, että käännös tulee. Freya piti todella hienosti kontaktia. Voi kunpa joskus saisin tämän välitettyä kisoihin! Seuruupätkät sujuivat niin hyvin, että jätin turhan hinkkauksen ja siirryin ripeästi seuraaviin liikkeisiin.
Tärkeintä oli kuitenkin Freyan huikea motivaatio meidän treeneissä ja treenin jälkeen olin aika fiiliksissä :) Kävelimme 45min lenkin, jonka jälkeen oli agilitytreenien vuoro. Freyan flow-tila jatkui ja saimme aikaan huipputreenin omaan tasoomme nähden! HSKH:n agility on aina haastavaa, sillä rata on aina yhtä pyöritystä. Yleensä meidän homma kaatuu siihen, että en liiku tarpeeksi tai teen töksähteleviä ohjausliikkeitä, jotka Freya tulkitsee radalla väärin. Tällä kertaa meidän keskinäinen harmonia kuitenkin toimi ja Freya meni juuri sinne mihin pyysin ja kykenin ohjaamaan johdonmukaisesti ja pysymään liikkeessä. Teimme erilaisia ohjauskuvioita (mm. saksalainen) vaihdellen 4-7 estettä. Ohjaajamme Outi kehui Freyan kuuliaisuutta! Se todella menee sinne minne pyydetään eikä sooloile mitään omaansa. Nyt meikäläisen pitää vain oppia ohjaamaan :D
Kaksi huippuhyvin kulkenutta treeniä toi taas valoa tunnelin päähän! Ei me varsinaisesti olla pimeydessä kuljettu, mutta on kiva saada välillä kokea niitä päiviä, jolloin yksinkertaisesti kaikki menee nappiin. Treenien jälkeen pystyin jo visuoimaan meidät agilityn kisakentille, kunnes palasin takaisin maan pinnalle. Mutta kyllä se kisapäiväkin vielä koittaa! ;)
Alkuun otin Freyalle vaihdellen lyhyitä seuruupätkiä kiersimme kasikkoa sekä ympyrää, teimme rytminvaihdoksia kiihdytyksestä maltilliseen kävelyyn sekä käännöksiä, joissa vinkkaan hartialinjalla, että käännös tulee. Freya piti todella hienosti kontaktia. Voi kunpa joskus saisin tämän välitettyä kisoihin! Seuruupätkät sujuivat niin hyvin, että jätin turhan hinkkauksen ja siirryin ripeästi seuraaviin liikkeisiin.
- Teimme Hilkan kanssa Freyalle ja Viiville AVO:n paikkamakuun, joka sujui myös hienosti. Lopusta Freya alkoi vähän piippailla, mutta pysyi loppuun asti asemissa. --> bileet ja kissanruokaa!
- Avo-luokan hypyssä on vielä hiottavaa. Freya hyppää reippaasti ja menee käskystä tomerasti istumaan, mutta harmittavan lähelle estettä, josta on vaikea ponnistaa takaisin. Freya on kyllä toistaiseksi onnistunut hyppäämään, mutta tähän paneudutaan nyt enemmän.
- Nouto meni treeneissä tosi hienosti! Tämä on Freyan virallinen sytytysliike. Ihme kyllä ei edes hamunnut kapulaa vaan toi sen reippaasti eteeni ja irrotti käskystä. Pähee!
- Loppuun teimme vielä luoksetulon stoppeja lyhyellä matkalla sekä kaukkarit. Kaukokäskyissä ei ollut mitään ongelmaa, joten hioimme enemmän stoppeja, jotka vaativatkin vielä vähän enemmän, sillä Freya valuu helposti eteenpäin.
Tärkeintä oli kuitenkin Freyan huikea motivaatio meidän treeneissä ja treenin jälkeen olin aika fiiliksissä :) Kävelimme 45min lenkin, jonka jälkeen oli agilitytreenien vuoro. Freyan flow-tila jatkui ja saimme aikaan huipputreenin omaan tasoomme nähden! HSKH:n agility on aina haastavaa, sillä rata on aina yhtä pyöritystä. Yleensä meidän homma kaatuu siihen, että en liiku tarpeeksi tai teen töksähteleviä ohjausliikkeitä, jotka Freya tulkitsee radalla väärin. Tällä kertaa meidän keskinäinen harmonia kuitenkin toimi ja Freya meni juuri sinne mihin pyysin ja kykenin ohjaamaan johdonmukaisesti ja pysymään liikkeessä. Teimme erilaisia ohjauskuvioita (mm. saksalainen) vaihdellen 4-7 estettä. Ohjaajamme Outi kehui Freyan kuuliaisuutta! Se todella menee sinne minne pyydetään eikä sooloile mitään omaansa. Nyt meikäläisen pitää vain oppia ohjaamaan :D
Kaksi huippuhyvin kulkenutta treeniä toi taas valoa tunnelin päähän! Ei me varsinaisesti olla pimeydessä kuljettu, mutta on kiva saada välillä kokea niitä päiviä, jolloin yksinkertaisesti kaikki menee nappiin. Treenien jälkeen pystyin jo visuoimaan meidät agilityn kisakentille, kunnes palasin takaisin maan pinnalle. Mutta kyllä se kisapäiväkin vielä koittaa! ;)
lauantai 1. helmikuuta 2014
Freyasta tuli TK1
Freya oli kolmannessa ALO kokeessaan 25.1.2014, jossa tuomarina toimi Harri Laisi.
Lottonumeromme olivat tällä kertaa seuraavat:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen taluttimetta 8,5
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 8
Kokonaisuus 9
= 185 pistettä KP --> TK1
Saimme videolle kokeen, joten omien onnistumisien ja virheiden analysointi oli helpompaa. Tässäkin kokeessa oli paljon hyvää, mutta myös paljon asioita, joita on huomioitava harjoittelussa tästä eteenpäin.
Jospa aloitetaan niistä hyvistä puolista. Saimme vihdoin jäävistä täydet pisteet! Niitähän on tahkottu tässä läpi syksyn ja talven.Vaikka meidän molemmat seuraamiset tippuivat kasiin, olen silti tyytyväinen, että Freyalla pysyi kontakti paremmin, eikä se haistellut maata kertaakaan. Sijaistoiminta on siis vähentynyt mistä olen hurjan iloinen. Freya pysyi liikkeiden välillä hyvässä kontaktissa minuun, joten sen kanssa oli helppoa siirtyä liikkeestä toiseen.
Uskon, että seuraamisen numerot tippuivat, koska Freyan paikka heittelehti ja välillä se otti etäisyyttä minuun pariinkin otteeseen oman hölmöilyni takia. Esim. käännöksissä Freya väisti liikkeitäni mikä näkyy hyvin videolla. Estehypyn numero tipahti, koska Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa esteeseen. Tässäkin olisin voinut huomioida koiran paremmin ja ottaa enemmän etäisyyttä esteeseen, jolloin Freyan olisi ollut parempi hypätä. Mutta seliseli! Yksi syy siihen, että Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa on, että Freyan vire kokeessa oli suorastaan flegmaattinen.
Paikkamakuun jälkeen odotimme 2,5 tuntia omaa vuoroamme ja Freya otti rennosti tuon ajan. Niin rennosti, että se maata röhnotti rapsutettavana melkein kaksi tuntia! Välillä kävimme kävelemässä ja lämmittelemässä kokeeseen ja varsinkin puoli tuntia ennen koetta keskityin Freyan sytyttelyyn, mutta eipä se oikein auttanut. Kehään mentäessä Freyan vire laski rauhallisuuden perikuvaksi! Eikä omassakaan vireessäni ollut kehumisen varaa. Minulla oli käsi siteessä pienen tapaturman vuoksi. Sitä jomotti ja särki särkylääkkeestä huolimatta, väsytti ja oma viretila vaikutti varmasti Freyaan, jonka tyyli nimenomaan tokossa on muutenkin aika rauhallinen. Teimme perusvarman suorituksen keräten kasaan 185 pistettä. Tuomari sanoi, että yleisvaikutelma oli hyvä. Mutta en ollut samaa mieltä. Se ei ollut minun Freyaa, joka on aina valmiina ja vastaanottavana seuraavaan tehtävään.
Nyt on mennyt viikko pohtiessa tokoa ja kuvioita, mitä tästä eteenpäin. Mielenkiintoista seuraamisessa on se, että esim. juoksiessani lenkillä Freya vapaana, Freya tulee usein viereeni seuraamisliikkeeseen ja tekee täydellisen suorituksen häntä heiluen ilman, että olen antanut sille seuraamiskäskyä. Itseasiassa Freya tarjoaa aika usein seuraamista, kun en anna sille seuraamiskäskyä. Miksi se ei tykkää seuraamisesta kokeessa? Tilanne, paine, jännitys, oma tunnetilan muutos? Mitä teen väärin??? Ja ennen kaikkea mitä teen kokeessa väärin? Jos olisimme menneet treenaamaan agilityä, sen vire ei todellakaan olisi ollut sitä mitä kokeessa nähtiin.
Freya tarvitsee varsinkin seuraamisen harjoitteluun enemmän yllätyksellisyyttä. Vaihtelevaa palkkaa ja vauhtileikittelyä sekä enemmän vahvistusta siitä, että se tekee oikein. Koska siihen Freya pyrkii! Se ei ikinä sohlaa omiaan treeneissäkään vaan yrittää aina tehdä sen mitä pyydän. Siksi minun täytyy heittää itseni paremmin likoon ja unohtaa ns. virallinen olemus ajatellessani tokoa, koska se luo selkeästi Freyaan epävarmuutta.
Uskon, että myös AVOOn siirtyminen tekee meille hyvää. Siellä on liikkeitä, jotka nostattavat automaattisesti Freyan virettä. Esim nouto on liike, josta Freya todella syttyy! Viime viikolla meillä oli hyvä hallitokotreeni, jossa Freya suoritti liikkeitä taas ihan eri vireessä kuin kokeessa ja näki, että se oikein nautti treenistä! Joten tässä sitä on palapeliä ratkottavaksi.
Niin ja Freyalla alkoi toiset juoksut 1.2. Väliksi tuli 9kk, 4 päivää. Parempaan aikaan eivät olisi voineetkaan tulla. Maaliskuussa olisi muutama herkullinen AVO-luokan koe. Saattaa olla, että ne kokeet tulevat meille liian aikaisin, mutta pidetään mieli avoinna ja katsotaan mihin olemme siihen mennessä kerenneet.
Lottonumeromme olivat tällä kertaa seuraavat:
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8
Seuraaminen taluttimetta 8,5
Liikkeestä maahanmeno 10
Luoksetulo 10
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 8
Kokonaisuus 9
= 185 pistettä KP --> TK1
Saimme videolle kokeen, joten omien onnistumisien ja virheiden analysointi oli helpompaa. Tässäkin kokeessa oli paljon hyvää, mutta myös paljon asioita, joita on huomioitava harjoittelussa tästä eteenpäin.
Jospa aloitetaan niistä hyvistä puolista. Saimme vihdoin jäävistä täydet pisteet! Niitähän on tahkottu tässä läpi syksyn ja talven.Vaikka meidän molemmat seuraamiset tippuivat kasiin, olen silti tyytyväinen, että Freyalla pysyi kontakti paremmin, eikä se haistellut maata kertaakaan. Sijaistoiminta on siis vähentynyt mistä olen hurjan iloinen. Freya pysyi liikkeiden välillä hyvässä kontaktissa minuun, joten sen kanssa oli helppoa siirtyä liikkeestä toiseen.
Uskon, että seuraamisen numerot tippuivat, koska Freyan paikka heittelehti ja välillä se otti etäisyyttä minuun pariinkin otteeseen oman hölmöilyni takia. Esim. käännöksissä Freya väisti liikkeitäni mikä näkyy hyvin videolla. Estehypyn numero tipahti, koska Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa esteeseen. Tässäkin olisin voinut huomioida koiran paremmin ja ottaa enemmän etäisyyttä esteeseen, jolloin Freyan olisi ollut parempi hypätä. Mutta seliseli! Yksi syy siihen, että Freya hyppäsi laiskasti ja kolautti jalkansa on, että Freyan vire kokeessa oli suorastaan flegmaattinen.
Paikkamakuun jälkeen odotimme 2,5 tuntia omaa vuoroamme ja Freya otti rennosti tuon ajan. Niin rennosti, että se maata röhnotti rapsutettavana melkein kaksi tuntia! Välillä kävimme kävelemässä ja lämmittelemässä kokeeseen ja varsinkin puoli tuntia ennen koetta keskityin Freyan sytyttelyyn, mutta eipä se oikein auttanut. Kehään mentäessä Freyan vire laski rauhallisuuden perikuvaksi! Eikä omassakaan vireessäni ollut kehumisen varaa. Minulla oli käsi siteessä pienen tapaturman vuoksi. Sitä jomotti ja särki särkylääkkeestä huolimatta, väsytti ja oma viretila vaikutti varmasti Freyaan, jonka tyyli nimenomaan tokossa on muutenkin aika rauhallinen. Teimme perusvarman suorituksen keräten kasaan 185 pistettä. Tuomari sanoi, että yleisvaikutelma oli hyvä. Mutta en ollut samaa mieltä. Se ei ollut minun Freyaa, joka on aina valmiina ja vastaanottavana seuraavaan tehtävään.
Nyt on mennyt viikko pohtiessa tokoa ja kuvioita, mitä tästä eteenpäin. Mielenkiintoista seuraamisessa on se, että esim. juoksiessani lenkillä Freya vapaana, Freya tulee usein viereeni seuraamisliikkeeseen ja tekee täydellisen suorituksen häntä heiluen ilman, että olen antanut sille seuraamiskäskyä. Itseasiassa Freya tarjoaa aika usein seuraamista, kun en anna sille seuraamiskäskyä. Miksi se ei tykkää seuraamisesta kokeessa? Tilanne, paine, jännitys, oma tunnetilan muutos? Mitä teen väärin??? Ja ennen kaikkea mitä teen kokeessa väärin? Jos olisimme menneet treenaamaan agilityä, sen vire ei todellakaan olisi ollut sitä mitä kokeessa nähtiin.
Freya tarvitsee varsinkin seuraamisen harjoitteluun enemmän yllätyksellisyyttä. Vaihtelevaa palkkaa ja vauhtileikittelyä sekä enemmän vahvistusta siitä, että se tekee oikein. Koska siihen Freya pyrkii! Se ei ikinä sohlaa omiaan treeneissäkään vaan yrittää aina tehdä sen mitä pyydän. Siksi minun täytyy heittää itseni paremmin likoon ja unohtaa ns. virallinen olemus ajatellessani tokoa, koska se luo selkeästi Freyaan epävarmuutta.
Uskon, että myös AVOOn siirtyminen tekee meille hyvää. Siellä on liikkeitä, jotka nostattavat automaattisesti Freyan virettä. Esim nouto on liike, josta Freya todella syttyy! Viime viikolla meillä oli hyvä hallitokotreeni, jossa Freya suoritti liikkeitä taas ihan eri vireessä kuin kokeessa ja näki, että se oikein nautti treenistä! Joten tässä sitä on palapeliä ratkottavaksi.
Niin ja Freyalla alkoi toiset juoksut 1.2. Väliksi tuli 9kk, 4 päivää. Parempaan aikaan eivät olisi voineetkaan tulla. Maaliskuussa olisi muutama herkullinen AVO-luokan koe. Saattaa olla, että ne kokeet tulevat meille liian aikaisin, mutta pidetään mieli avoinna ja katsotaan mihin olemme siihen mennessä kerenneet.
sunnuntai 3. marraskuuta 2013
Toinen ALO 1 ja SBCAK rotuyhdistysmestaruus!
Huhhuh minkä tempun teki tämä tyttönen! Olimme lauantaina 2.11. SBCAK järjestämässä tokokokeessa ja Freya poimi kokeesta 190 pistettä ja KP!! Samalla voitettiin yhdistyksen mestaruus.Vieläkin vaikea uskoa todeksi....
Toisaalta kokeessa nähtiin sitä Freyamaista tekemistä, mihin olen tottunut. Freya tokoili tässä kisassa lähempänä omaa tasoaan, kuin ensimmäisessä kokeessa. Silti menin hyvin nöyränä kohti koetta muistellen meidän ensimmäistä ALO-koetta ja 172,5 pisteen suoritusta, mistä jäi kaikkea muuta kuin varma fiilis. Ja nöyryys kyllä säilyy tämänkin kokeen jälkeen. Freyan viretilan kanssa saa olla tosi tarkkana ja sillä on vielä niin paljon pentumaista koheltamista, että ilman palkkaa se saattaa hyvinkin nopeasti keksiä jotain hänelle mielenkiintoisempaa tekemistä.
Kahden kuukauden motivaatiohinkkaus on kuitenkin tuottanut tulosta ja Freyan vire oli ihan eri tasolla mennessämme kehään verrattuna ensimmäiseen alo-kokeeseen. Freyan hyvä kontakti loi minuunkin varmuutta ja jännitys katosi ennen kehäänmenoa. Niillä fiiliksillä olikin sitten helppo tehdä rento ja hyvä suoritus. Eniten mieltä lämmitti se, että Freyan kontakti säilyi myös liikkeiden välissä. Tätä alettiinkin työstämään heti ensimmäisen alo-kokeen jälkeen.
Vielä olisi yksi alokasluokan koe edessä. Siinä keskitymme (edelleen) seuraamisen viretilan nostoon, joka tässäkin kokeessa laski meidän pisteitä sekä jäävien terävöittämiseen. Avo-luokkaan siirtyminen kiinnostaisi kovasti, mutta Freyaa lapsettaa vielä niin paljon, että motivaation kannalta on parempi hakea se TK1. Mielestäni Freya on edelleen vähän epävarma koetilanteessa. Haluan vielä yhden helpomman kokeen, jossa Freya saa kasvattaa itsevarmuuttaan ennen kuin lisätään vaatimustasoa. Motivaatiotreenit pysyvät siis mukana ohjelmistossa ja hiljalleen käännetään katse kohti avointa luokkaa ;)
Toisaalta kokeessa nähtiin sitä Freyamaista tekemistä, mihin olen tottunut. Freya tokoili tässä kisassa lähempänä omaa tasoaan, kuin ensimmäisessä kokeessa. Silti menin hyvin nöyränä kohti koetta muistellen meidän ensimmäistä ALO-koetta ja 172,5 pisteen suoritusta, mistä jäi kaikkea muuta kuin varma fiilis. Ja nöyryys kyllä säilyy tämänkin kokeen jälkeen. Freyan viretilan kanssa saa olla tosi tarkkana ja sillä on vielä niin paljon pentumaista koheltamista, että ilman palkkaa se saattaa hyvinkin nopeasti keksiä jotain hänelle mielenkiintoisempaa tekemistä.
Kahden kuukauden motivaatiohinkkaus on kuitenkin tuottanut tulosta ja Freyan vire oli ihan eri tasolla mennessämme kehään verrattuna ensimmäiseen alo-kokeeseen. Freyan hyvä kontakti loi minuunkin varmuutta ja jännitys katosi ennen kehäänmenoa. Niillä fiiliksillä olikin sitten helppo tehdä rento ja hyvä suoritus. Eniten mieltä lämmitti se, että Freyan kontakti säilyi myös liikkeiden välissä. Tätä alettiinkin työstämään heti ensimmäisen alo-kokeen jälkeen.
Vielä olisi yksi alokasluokan koe edessä. Siinä keskitymme (edelleen) seuraamisen viretilan nostoon, joka tässäkin kokeessa laski meidän pisteitä sekä jäävien terävöittämiseen. Avo-luokkaan siirtyminen kiinnostaisi kovasti, mutta Freyaa lapsettaa vielä niin paljon, että motivaation kannalta on parempi hakea se TK1. Mielestäni Freya on edelleen vähän epävarma koetilanteessa. Haluan vielä yhden helpomman kokeen, jossa Freya saa kasvattaa itsevarmuuttaan ennen kuin lisätään vaatimustasoa. Motivaatiotreenit pysyvät siis mukana ohjelmistossa ja hiljalleen käännetään katse kohti avointa luokkaa ;)
 |
| Onnittelut myös treenikaveri Hilkalle ja Viiville toisesta ykköstuloksesta! :) |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)