Operaatio haukku!

Minua on pitkään ahdistanut ajatus tuosta haun rullailmauksesta. Jokaisessa treenissä rullan tuonti on mennyt vähän niin ja näin. Ilmaisun huonot treenit ovat myös vieneet motivaatiota talven rauniotreenien suhteen, koska kokoajan on tuntunut, että junnaamme vain paikallamme. Samaan aikaan, kun olen paininut näiden ajatusten kanssa, Freya on jonkun verran ruvennut haukkumaan esim. kaukana olevia "epäilyttäviä" kohteita. Niinpä viime sunnuntaina ennen rauniotreenejä ajattelin, että jospa se tyttö kuitenkin haukkuisi.

Otin namin käteen ja toistin Freyalle käskyä "sano" ja yllytin haukkumaan. Tässä meni aika kauan aikaa, ennen kuin Freyan kärsivällisyys meni siihen pisteeseen, että tuo lopulta haukahti - ja samantien annoin kinkkua palkaksi. Tämän jälkeen tyttö äkkäsi homman ja rupesi tekemään yksittäisiä haukahduksia käskystä. Alkuun näki korvien asennostakin, että Freya vähän epäröi "onkohan tää haukku nyt ihan okei", mutta yritin kovasti rohkaista Freyaa.

 Lopulta edistyimme siihen, että Freya haukahti treeneissä Rami-koutsille ihan useaan otteeseen. Ja siitäkös minä innostuin! Freyan haukkuminen toi ihan käsittämätöntä intoa ja motivaatiota minulle. Nyt olemme pienissä erissä muutaman kerran vahvistaneet haukkua. Enää yksi haukahdus ei riitä vaan asteittain vaadin Freyalta vähän enemmän. Tuo tyttö on luonteeltaan sen verran täpäkkä ja kuumenee niin nopeasti, että kunhan Freya oppii yhdistämään haukun maalimieheen, niin kyllä se haukkuminen sieltä tulee. Onneksi mennään jo maaliskuuta. Kunhan lumet sulaa niin tätä kaksikkoa näkee kyllä hakumetsällä!

Nyt 10.3 eli viikko haukkumisen opettamisesta, olemme edistyneet siinä määrin, että tänään Freya ilmaisi molemmat maalimiehet haukkumalla. Oli kyllä aikamoinen voittajafiilis! Otimme tänään ison ison edistysaskeleen ilmaisun suhteen! Eikä Freyan haukku tullut enää epäröiden vaan tuo räksytti ja komensi innoissaan maalimiehen löydettyään. WIHUUUU!

Illalla meitä odottaa vielä tokotreenit... ;)

"kurre"

Arjen haasteita ja puuttuva palanen!

Kaksi viikkoa sitten silmäni osui Freyan hampaaseen ja vatsalaukussa tuntui inhoittava "muljahdus". Freyan oikeasta yläkulmurista nimittäin puuttui pala ja hampaan sisimmästä näkyi pieni musta piste. Sain kahden päivän päähän hammaslääkäriajan Anidentille Veikkolaan, jossa käytiin läpi Freyan hampaan tilanne.

Eläinlääkärin arvio oli kerralla selvä. Hampaan juurikanava oli auki ja kulmuri pitäisi joko poistaa tai paikata. Paikkauksen varjopuoli oli se, että koska Freyan hampaat on vielä kehitysvaiheessa, hampaasta jäisi paikkauksesta huolimatta hauras ja murtumaherkkä. Lisäksi paikattu hammas vaatisi vuoden välein kontrollikäyntejä, jolloin koira olisi nukutettava. Tämän diagnoosin jälkeen valinta hampaan kohtalosta oli helppo. Ehdottomasti kulmurin poisto mielummin kuin elimistöä kuormittavat nukutukset ja kontrollit!


Niinpä Freyan oikea kulmuri poistettiin ja Freya toipui operaatiosta hyvin. Operaatio tosin tuli pahimpaan mahdolliseen aikaan, koska minun oli lähdettävä kuudeksi viikoksi Tampereelle, josta nyt kirjoittaessa on lusittu kaksi viikkoa. Freyalla nimittäin määrättiin kahden viikon purukielto ja nukutuksesta kahteen päivään ei saanut tehdä kuin tarpeillakäyntilenkit. Reippaana tyttönä Freya sitten keräsi vähän kierroksia näinä kahtena päivänä liikunnanpuutteen takia! Onneksi isäni on tullut apuun näiden kuuden viikon ajaksi ja ulkoillut Freyan kanssa aika super lenkkejä! :) On kyllä helpompi olla Tampereellakin, kun tietää että tyttö on hyvissä käsissä ja saa runsaasti liikuntaa. 

Hampaan poisto ei vaikuta Freyan purentaan tai meidän harrastuslajeihin eikä yläkulmurin poissaoloa itseasassa edes huomaa. Tuolla tytöllä on muutenkin yleensä suu kiinni, kun ei ole kova haukkumaan :D Eli alkujärkytyksestä toivuttuamme voimme huokaista helpotuksesta ja todeta, että elämäämme ei tule minkäänlaisia muutoksia vaikka hammas poistettiin. Saas nähdä miten näyttelyissä sitten käy. Meillä on kyllä eläinlääkärin todisus siitä, että hampaan lohkeaminen on tapaturma. Täytyy kyllä sanoa, että olen TODELLA tyytyväinen Anidentin toimintaan kaikin puolin. Eläinlääkäri teki todella siistiä jälkeä ja tikit parantuivat kahdessa viikossa hyvin ilman minkäänlaista tulehdusta.

Minun kuuden viikon koulutuksesta johtuen Freyalla on nyt hetkellisesti treenit vain sunnuntaina eli rauniot aamulla ja illalla toko. Huhtikuun alusta alkaa sitten vuoden kestävä agilitykurssi josta olen niin super super onnellinen!!! Jotenkin musta tuntuu, että Freyakaan ei pistä pahakseen agilityn alkamista. ;D

Näissä tunnelmissa kohti kevättä! Onneksi päivät ovat alkaneet pidentymään ja illaksi riittää jo enemmän päivänvaloa! :)

Mistä on tosiystävät tehty?

 

Rakkaudesta, luottamuksesta, uskollisuudesta, auttamisesta, välittämisestä, hauskan pidosta, iloisuudesta, yhteisestä puuhastelusta, rohkaisusta, tiimityöskentelystä, lohduttamisesta, kommelluksista, huolenpidosta, arjen jakamisesta, läsnä olemisesta, täysillä elämisestä, aitoudesta ja hellyydestä.

                         
                                                            Niistä on tosiystävät tehty.

Motivoiva päivä!

Viime sunnuntai tarkoitti Freyalle jälleen ohjelmaa koko päiväksi! Aamulla oli rauniot ja Freya oli jälleen loistava ja toiminnallinen oma itsensä. Tällä kertaa treeneissä ammuttiin kaksi laukausta starttipyssyllä radan aikana, mikä toi vähän ekstraa harjoitukseen. Ensimmäisen laukauksen aikana Freya käänsi katseensa hölmistyneenä minuun, kuin kysyen, että "mitä sä oikein touhuat?". Freya  jatkoi kuitenkin saman tien treeniä eikä laukaus vaikuttanut työskentelyyn millään tavalla. Toisesta laukauksesta Freya ei välittänyt mitään. Vaikuttaa siis oikein lupaavalta tämän rohkean pikku tyttösen kanssa! :)

Radan jälkeen Freya pääsi leikkimään Atin ja Torstin kanssa, mutta kyllä niistä näkee, ettei leikki ollut enää millään tavalla pentumaista!  Näin mamman silmin Torsti oli kiinnostunut ihan Freyan väärästä päästä.

Treenin jälkeen vierailimme vielä isällämme jossa Freyan riehuminen jatkui. Lopulta Freya kerkesi levätä vain 1,5h ennen tokotreeniä! Tokossa olimme ensin omatoimisilla rasteilla, joihin kuului koirien pelilautoja, rauhoitusmatto sekä muita aivotyöskentelyjuttuja. Rastien jälkeen oli puolen tunnin "painekattilaosuus" eli ohjattu treeni koiraringissä. Aina koiran mokatessa joutui rangaistukseksi takaisin omatoimirasteille. Ja niinhän me marssimme jo ensimmäisessä paikallaoloharjoituksessa kohti jäähyrasteja! Sitten päätin, että NYT me pysytään ringissä ja Freya taisi ymmärtää, että mamma on tosissaan! Pysyimme koko loppuajan mukana ringissä ilman yhtäkään jäähyä! :) Ohjaajakin vähän kuittaili, että olisi odottanut meidän olleen enemmän sakkokierroksilla ;)

Ensimmäistä kertaa tokotunti oli raskas minullekin! Työskentelimme Freyan kanssa paljon intensiivisemmin ja vaikka päivän ohjelma rauhoittikin Freyaa tokoon, silti pohdin olenko päästänyt itseni liian helpolla edellisillä tunneilla. Tiukka keskittyminen pisti Freyankin tsemppaamaan! :)

Toiminnan päivä!

Sunnuntaina Freyalla oli taas ohjelmaa koko päivän täydeltä! Aamulla kävimme kevyesti hölköttelemässä 3km lenkin ja 10.30 alkoi raunioilla treenit. Olin kyllä kovin onnellinen jälleen Freyan työskentelystä. Freya löysi 3 maalimiestä helposti ilman turhaa koheltamista. Freyan määrätietoinen työskentely haussa on kyllä mahtavaa katsottavaa. Freyan työskentely on itsenäistä eikä tyttö paljoa jää kyselemään minulta ohjeita. Freya silmin nähden nauttii maalimiehiä etsiessään!

 

Sunnuntai-iltana suuntasimme tokoon Malmin agilityhalliin. Treeni koostui 30minuutin tiiviistä ohjatusta osuudesta sekä 15min älypeli osuudesta sekä 15min omarasti osuudesta. Täytyy kyllä sanoa, että tykkäsin kovasti näistä treeneistä. Oli ohajttua treeniä, hauskojen temppujen opettelua sekä älypelejä koiralle. Tunnin suunnittelu oli erityisen onnistunut!

Ohjatulla osuudella hioimme perusasentoa, katsekontaktia, seuraamista koiraringissä sekä paikallaoloharjoituksia häiriöillä. Ohjaaja antoi käskyjä, kuten "istu", joihin koira ei olisi saanut reagoida (tässä Freya oli helppo saalis ja noudatti lähes orjallisesti kaikkea mitä Tiina sanoi). Yksi merkille pistävä juttu Freyan käytöksessä oli, että Freya pysyi paremmin paikallaan remmin mitan päässä kuin minun sivullani. Onkohan meillä pientä auktoriteettiongelmaa havaittavissa? Vai johtuuko tämä siitä, että on helpompi pitää katsekontaktia vastakkain? Freya ei meinannut millään pysyä perusasennossa, vaikka se on ollut meidän varmimpia liikkeitä. Ehkä se ajatteli, että tästä liikkeestä oon saanut nyt tarpeekseni, tätä ei tarvita enää. Voi kuinka väärässä oletkaan pikku Freikkuli<3 p="">
Freya oli myös aika haltioissaan kaikista tekonurmeen jääneistä hajuista ja pelkäsin koko ajan, että se merkkaa sisään. "Jätä"-sana tuli meille aika tutuksi eilen. Alkaispa jo ne juoksut!

Olemme muuten alustavasti ilmoittautuneet vakituiseen agilityryhmään, joka alkaa huhtikuussa. Ensi kesästä tulee jokseenkin mielenkiintoinen, kun meinaamme harrastaa aktiivisesti tokoa, hakua ja agilityä, käydä paimennuksessa ja näyttelyissä, dobo-päiväkin olisi suunnitelmissa Freyan siskojen kanssa. Vähän kauhulla odotan ensi kesälle laatimaani aikataulua!:D Mutta jälleen tuli vastaan tilaisuus mistä ei vaan voinut kieltäytyä! Pääkaupunkiseudulla agilitypaikat on niin kiven alla!

Ainakin Freyalla riittää ohjelmaa ja kyllä meikän työvuorot vähän hillitsee tätä tahtia. Se on kuitenkin varmaa, että ensi kesänä juostaan kirjaimellisesti tukka putkella!

"Käy mulle!"

 

Häröilyä!

Otsikko kuvaa hyvin meidän menoa tällä hetkellä! Tuntuu, että Freyan haluaisi tehdä viisi asiaa yhtäaikaa, mutta ei pysty keskittymään niistä mihinkään. Jotenkin se vain härvää, joka suuntaan menemään ja meidän remmikävelykin on tällä hetkellä ihan karseassa jamassa. Myöskään käskyt eivät tehoa enää samalla tavoin ja tokossakin meillä menee tosi vaihtelevasti. Välillä tulee mieleen ihan meidän ensimmäiset tokotunnit, paitsi että Freya taisi silloinkin kuunnella minua paremmin!

Uskon siis Freyan tekevän ensimmäisiä juoksujaan. Vaikea on löytää selitystä muualtakaan. Myös hellyydenkipeyskohtauksia ilmenee välillä ja Freya raivaa väkisin tiensä sohvalle viereen rapsutettavaksi.

Energiaa on silti vaikka muille jakaa. Kovat -20 asteen pakkaset luovat omat haasteensa energian purkamiseen ja yritämme tehdä mahdollisimman paljon aivojumppaa. Viime sunnuntaina tokossa oli erilaisia puuhapisteitä, joista yksi oli koiran takajalkojen harjoitukset. Freyan siskon, Lovan video näytti niin hauskalta, että päätin jatkaa harjoituksia siitä, mihin Raine jäi viime sunnuntaina. Freya äkkäsi sangon ympäripyörimisen nopeasti ja nyt se pyörii sitä hullun lailla ympäri namin toivossa, ilman käskyäkin ! :'D

Freya kuumenee tosi nopeasti tempuista, joissa pitää pyöriä tai tehdä nopeita liikkeitä. Niinpä teemme näitä harjoitteita pienissä erissä. Seuraava temppu on pyöriä sangon ympäri niin, että takajalat pysyvät sangon päällä ja koiraa pyörähtää sangon ympäri käyttämällä etutassujaan. Videomateriaalia myöhemmin luvassa!

Sunnuntaina aamulla olisi luvassa nopeat pistot raunioilla jos pakkanen antaa myöten ja illalla mennään tokoon sisätilatreeneihin. Hyvää alkavaa viikonloppua kaikille! :)

Tauolta...

No nyt on vierähtänyt jo niin pitkä aika viimeisimmästä päivityksestä, että voidaan sanoa blogin olleen tauolla. Paljon onkin sen aikana tapahtunut! Työvuorot, Freyan treenailut ja omat treenit ovat pitäneet niin kiireisenä, että blogin päivitys on kokonaan jäänyt. Mutta ei hätää, täällä ollaan!

Ensiksikin uudesta vuodesta. Freya oli kotona rauhallinen alkuillan paukkeesta huolimatta. Nukkui ja välillä saattoi nostaa korvaansa tai päätään ylös ja jatkoi taas unta. Keskiyöllä pääsi käymään niin, että Freya kerkesi muutamaksi minuutiksi ulos kovimman paukkeen aikaan. Otin äkkiä hanskan kädestäni, kun en muutakaan siihen hätään keksinyt ja rupesin haastamaan Freyaa vetoleikkiin, johon tyttö tarttui raivokkaasti. Vetoleikki jatkui kunnes oltiin takaisin sisällä. Silloin otin hanskan itselleni ja Freya ei ainakaan kotona näyttänyt mitään merkkejä siitä, että olisi pelästynyt tai välittänyt raketeista mitään...

Olemme blogitauon aikana käyneet ahkerasti tokoilemassa. Treenit ovat vähintään kaksi kertaa viikossa ja nyt tammikuussa toinen treenikerta alkaa sisätiloissa. Halli on vuokrattu 12 kerralla. Kiva päästä treenailemaan sisälle. Tosin mielenkiinnolla odotan, milloin Freyan juoksut alkavat ja sotkevatko ne meidän sisätilatreenejä...

Toko tässä ryhmässä on aika haasteellista Freyalle. Ryhmässämme on hyvin eritasoisia koiria ja taidamme olla ryhmän nuorin koirakko. Freya on kuitenkin pysynyt hienosti kyydissä mukana ja on jo oppinut paremmin kestämään muiden koirien häiriötä. Freyan hyvä katsekontakti on pitänyt meidän tokoilut hyvällä tasolla.

Tokoaiheita ovat olleet mm. paikallaolo häiriön alaisena. Se oli yksi Freyan parhaista treeneistä tähän mennessä. Freyan kärsivällisyys löi minut ihan ällikällä! Menin koirasta kymmenen askeleen päähän seisomaan ja ihmiset huusivat ja hyppelivät sivussa n. 20sek. Tämä toistettiin kolme kertaa ja Freya otti ihan lungisti. Muutaman kerran nousi seisomaan, mutta ei muuta. Saimme hurjasti kehuja!

Tänään meillä on ihan lenkkeilypäivä ja taidamme piipahtaa koirapuistoon katsomaan olisiko siellä joku kaveri purkamaan höyryä tuon tytön päästä. Huomenna Raine pääsee avaamaan meidän ensimmäiset tokon sisätilatreenit.